Hampsteriblogi

Kommuutteri

2011-07-06T22:04:00.000-04:00

Huh-huh. Tulipahan muutettua. Ei mennyt kyllä yhtään niinkuin Strömsössä. Optimistina olin arvioinut, että pakkaaminen hoituu helposti yhdessä illassa... Kolmen tunnin yöunien jälkeen lyötiin viimeiset kamat takapaksiin ja nokka kohti Rhode Islandia. Ei näin.

Kämpän piti olla maalattu valmiiksi ennenkuin saavumme revohkamme kanssa paikanpäälle. Perillä totesin ensitöikseni, että (maksamamme) maalaushommat oli hädintuskin aloitettu ja siivous peräti kokonaan tekemättä. Muuttopäivämäärän olin kuitenkin varmistanut vuokraisännän kanssa kolme kertaa... Onneksi paku oli varattu koko viikonlopuksi ja maalaritkin ilmaantuivat paikalle parin tunnin päästä viimeistelemään hommat. Tosin muistoksi jättivät maaliroiskeita ympäri ämpäri huoneistoa. Siivousurakka saattoi alkaa noin kello 20.00, minkä jälkeen kahden hengen muuttotiimi heitti isoimmat kamat sisuksiin yön pimeinä tunteina. Maanantain tärkeä työhaastattelu meni arvatenkin kylmiltään heitettynä vähän nihkeästi. Auts! Ehkä se paikka ei ollut minua varten.

Seuraavat viikot pendelöin Rhodiksen ja Hampshesterin väliä. En tosin ihan päivittäin, vaan viikonloput Providenssissa ja viikot hommissa sisämaassa. Sen jälkeen onkin aika miettiä mikä blogi tästä tulee, kun Hampsteri jää taakse. Vai tuleeko mikään. Kolmen vuoden sillontällöisen postailun jälkeen olen huomannut, etten ehkä ole maailman innokkain bloggaaja. Ameriikan ihmemaan kummastelukin on jäänyt viime aikoina aika vähälle. Kaikkeen sitä tottuukin.

High times at the High Line

2011-06-18T20:28:00.001-04:00

New York -viikonlopun otokset keskittyvät sunnuntaille, koska lauantaina satoi k-o-k-o päivän. Medeski, Martin & Woodin ilmaiskonsertti Keskuspuistossa oli kyllä silti reissun arvoinen. Metropolitan Museumin Alexander McQueen -näyttely oli myös ihan mieletön. Harkitsin hartaasti upean näyttelykatalogin hankkimista, mutta se jäi kuitenkin ainakin toistaiseksi vielä hyllylle.

Sunnuntaiksi sää selkeni ja päätin jättää shoppailun väliin ja keskittyä joutilaiseen oleiluun Chelseassa/Greenwich Villagessa. Oli todella ilahduttavaa nähdä, että toisin kuin muualla Amerikassa, newyorkilaiset osaavat arvostaa ulkoilmaterasseja. Brunssipaikaksi valikoitui - täysin terassin perusteella - Le Pain Quotidien -ketjun Greenwichin haara. Jaettu napostelulautanen oli oikein maukas ja prosecco (kerrankin) halpaa ja hyvää.

Jälkkäriksi minileivokset :)

Loppuiltapäivä kulutettiin maleksimalla High Line Parkin päästä päähän. Tämä ihana viherpromenaadi kulkee katutason yläpuolella Manhattanin West Sidella, Gansevoort Streetiltä Meatpacking Districtiltä pohjoiseen. Se oli saanut tänä vuonna lisäpituutta aina 34th Streetille asti. Kyseessä on siis vanhan junaradan urbaani makeover julkiseksi viheralueeksi.

Tällaista toivoisi Suomessakin harrastettavan enemmän! Loppuun asti lampsittuamme olimme sen verran nuutuneita, että hurautimme pirssillä takaisin autolle :)

Tänä viikonloppuna onkin sitten pyykinpesun ja kasaantuneitten kotitöitten paiskimisen vuoro... Miten kämpän voi saada tähän kuntoon parissa viikossa???

Kanootin kapean

2011-06-05T18:04:00.003-04:00

Vähiin käyvät Hampsteri-päivät ennenkuin kokonaan loppuvat. Viimeisenä(!) Hampshesteri-viikonloppuna pakattiin makuupussit autoon, ja köytettiin vuokrakajakki katolle suuntana Pillsbury State Park noin tunnin ajomatkan päässä. Lähtisin uudestaankin, sen verran mukavat mestat oli siellä. Telttaillakin sai. Tosin ei jaksettu ruveta teltanpystytyshommiin, vaan nukuttiin auton takapaksissa. Kivoille paikoille ripoteltuja telttapaikkoja noin 40 (ja niitä olisi kuulemma voinut varata myös etukäteen netistä). Varusteluna pönttövessat, muutama vesipiste, ja oma grillirinkula kullakin paikalla. Eli just the way I like it. Alhainen varustelutaso ja moottorivehjekielto vesireiteillä pitävät nimittäin kivasti karavaanarit ja muut vesihiihtelijät loitolla. Camping-maksu oli meiltä yhteensä 21 dollaria/vrk, mikä oli mielestäni ihan kohtuullista, sillä vessat olivat tiptop-kunnossa, ja muutenkin paikat pidetty siisteinä.

Kajakkireissulla vastaan tuli muun muassa majava, joka pasteerasi pesänsä edessä häntäänsä uhmakkaasti läpsytellen. Reviirinsä parka oli nimittäin valinnut hiukan epäonnekkaasti lammen kapeaan kohtaan, reitille, jota useimmat vapaa-ajanmelojat käyttävät päästäkseen pohjoisemmassa sijaitsevalle North Pondille. Sain sen jopa videolle (pesä näkyy oikealla videon loppupuolella; klikkaa isommaksi):

Mainitulta pohjoisemmalta lammelta löytyi paljon jännittäviä luontokappaleita, kuten haikaroita ja lihansyöjäkasveja:

Jopa kahta eri lajiketta:

Tämä jälkimmäinen on jonkinlainen räpsyräpsä-tyypin hyttysloukku; edellisen strategiana on houkutella hyönteiset limaiseen kurkkuunsa. (Ja tietysti syötettiin muutamat hyttyset niiden kitaan... niitä nimittäin riitti)

Ja pikkiriikkisiä salamantereita:

Kaikenlaista!

Illaksi oli onneksi mukana piknik-eväät, sillä puistonvartialta ostettuja polttopuita ei saatu syttymään. Ei sitten millään ilveellä. Tulentekotaitomme tuntien, uskallan tosin veikata, että vika tuskin oli puissa...

Lammella asusti myös kanadanhanhipariskunta, jolla oli vain yksi poikanen. Silti olivat tosi tehokkaasti miinoittaneet koko lähitienoiden nurmikot...

Ja iso napsijakilpikonna, mutta se kerkesi pulahtaa veteen ennenkuin ehdin kaivaa kameran esille.

Ensi viikonloppuna vuorossa jälleen New York City. Stay tuned...

Nyt pyykille ja suihkuun!

Löytöjä

2011-05-30T09:24:00.000-04:00

Asuste/kenkäkaappiini on viime aikoina alkanut pesiytyä hyvin tietyn sävyisiä asioita.

Tämä kaunokainen löytyi naapurikorttelin kirpputorilta hintaan $5. Vuorin pesun ja pienen puhdistuksen jälkeen ihan ehta peli.

Säpäkkä yliolanlaukku samasta mestasta, $1.95. Tekonahkaa, mutta sävy on niin viekas, ettei sitä huomaa.

Tämä hieman tummempi hippiveska oli viime kesän ehdoton lemppari. $4 - kiitos jälleen Listen Thrift Store! Yksi perähikiällä asumisen hyvistä puolista onkin ehdottomasti se, että paikalliset kirppikset ovat usein oikeita vintage-muodin aarreaittoja. Enimmäkseen matkaan on lähtenyt nahkalaukkuja ja vöitä. Täällä ei nimittäin harrasteta ollenkaan suomalaiseen tyyliin kirpparipöytien pitämistä, joten ihmiset kippaavat ylijäämänsä ilmaiseksi paikallisille hyväntekeväisyyskirppareille, joissa hinnat ovat yleensä todella kohdallaan. Toinen vaihtoehto on pitää Yard Sale, mutta jotenkin oma kynnykseni mennä tonkimaan toisten hylkiökamaa heidän omille pihoilleen on aika korkea... Näistä kahdesta syystä (halvat kirppikset, fiksun (= itselle tuottoisan) kierrättämisen hankaluus) nurkkiini onkin kertynyt aikamoinen läjä ihan kivoja laukkuja, joita ei vain ole tullut otettua käyttöön.

Tämä hieman punertavan vaaleanruskean (onko tälle sävylle olemassa joku lyhyt ja ytimekäs nimi?) tavaran hampstraaminen alkoi kai tästä Scaramangan nettikaupasta tilatusta salkusta, johon mätsäävät saappaat ovat edelleen hakusessa. Kaikkea muuta onkin sitten tullut hankittua siitäkin edestä...

Nämä Steve Maddenin kiilakorkoherkut löytyivät alehyllystä Nykin reissulta.

Ja nämä Aldon rempseät, ja ah, niin pehmeät (hipsteri)nilkkurit asunnonkatsastusreissulta Providencesta. Kerrankin heräteostos, jota en ole tullut katuneeksi jälkeenpäin. (Ne olivat sitä paitsi alennuksessakin ;)

P.S. Postauksen aihe ja kuvamateriaali saattaa perustua kameran asetusten tutkiskelusessioon eräänä sunnuntaipäivänä :)

The grass is always greener on the other side (of Conneticut River)

2011-05-29T15:11:00.003-04:00

Osavaltion rajan takana aukeava Vermont on niiiiin monella tapaa coolimpi ja kauniimpi, että usein harmittaa, ettei koskaan saatu aikaiseksi muuttaa sinne.

...ja sitten muistuu mieleen, että näillä tuloilla on toisaalta ehkä ihan kiva, ettei Hampshesterissa tarvitse maksaa myynti- eikä tuloveroja. Nämä maantieteellisesti hyvin samanmuotoista osavaltiota (kulkevat usein nimellä Twin States) ovat kuin yö ja päivä; Vermossa tiet, pihat ja rakennukset on tiptop ja lehmät ja niiden rehut luomua. Hipit kirmailee pelloilla hamppuvaatteissa ja laittavat lapsensa Steiner-kouluun. Ben & Jerry's jne. Hampshesteria kuvaavat enemmänkin... no, trailerparkit ja avolouhokset.

Kai ne hippien verorahat johonkin menee...

Minä lähden nyt joka tapauksessa Vermoon käsityömarkkinoille katsastamaan mitä ne hipit ovat tänä vuonna keksineet huovuttaa.

Hauskaa viikonloppua!

Keski-viikon keskittymishäiriö

2011-05-25T21:23:00.001-04:00

Can't believe it's only keskiviikko. No, yritetääns keskittyä tilanteen positiivisiin puoliin:

1. Ensi maanantai on Memorial Day, eikä tartte mennä töihin. (Älkää kysykö mitä silloin on tarkoitus muistella...)

2. Uuden kodin kylppärissä on ihan oikeat kaakelit, mikä on todellinen parannus nykyiseen... :)

4. Kolmen tunnin päästä on jo torstai; toivomusnupit kaakkoon!

MMelankolia

2011-05-15T14:30:00.000-04:00

Sitä vaan, että suomalainen on kyllä yksinäisimmillään ilman kaltaisiaan Suomi-Ruotsi MM-lätkäfinaalin aikana.

Täällä ei voi katsoa peliä edes netistä, eikä ESPN tunne koko turnausta. :(

Onneksi en ole kovin kummoinen urheiluhullu.

The Diner

2011-05-15T14:23:00.000-04:00

Viime viikonloppuna rykäistiin iltapäiväreissu parin tunnin päähän Mt. Monadnockille. Tämä noin kolmen tunnin rypistys (urheilumieliset hampsterit voivat huhkia homman kahteen ja puoleen, jos ukonilma uhkaa eikä ole sadevehkeitä mukana...) tarjoaa huikean perspressin lisäksi ehkä kulmakunnan parhaat maisemat. Aurinkoisen ilman sattuessa vartin eväshetki huipulla tarjoaa varsin ekstaasinomaiset fiilarit.

Viimenen vartti taivalletaan paljaalla kalliolla, joten maisemia voi ihailla näkemäesteittä.

Nälkähän siitä tuli. Joten hurautimme läheiseen Peterborough'n kylään. Kiljuvan nälkämme ajamina päätimme viimein testata erään pitkään välttelemämme amerikkalaisen kulttuurin kulmakiven, dinerin. Välttelyyn ei ole ollut mitään erityistä syytä; sellainen ei vain ole sattunut eteen sopivalla hetkellä.

Ne näyttävät usein vanhanaikaisilta juna- tai asuntovaunuilta. Nopsan googlauksen jälkeen tiedän kertoa, että tämä johtuu siitä, että loosseja valmistettiin aikoinaan vain muutamassa tehtaassa tällä muotilla. Kaareva katto ja kromiset yksityiskohdat ovat tyypillisintä diner-estetiikkaa. (Wikipedian mukaan ensimmäinen tunnettu diner oli muuten hevosvetoinen vaunu Providencessa vuonna 1872(!).) Tämä Peterborough'ssa testaamamme mesta näyttyäsi tosin luottavan pikemminkin höyryveturiaikakauden nostalgiaan.

Kuva täältä. (vierailumme aikana satoi kaatamalla; täällä EI siis ole enää lunta.)

Sisustuksessa vaalitaan yleensä 50-lukulaista popkulttuuria tyyliin Happy Days ja Richie Cunningham. Menulta löytyvät kaikki amerikkalaisen keittiön kulmakivet: pannukakut, hampurilaiset, pihvit - ja tietysti pirtelöt. Perinteisesti auki ollaan 24h.

Ruoka on simppeliä ja annokset isoja. (Kyllä: double cheese burger ei sisällä tupla-annosta juustoa, vaan sisältä löytyy kaksi ihan hervotonta biffiä.)

Strip steak muusilla. Nam!

Kaek' män (paitsi rehut :D En kyllä keksinyt mitä noilla voinapeilla olisi pitänyt tehdä...). Huuhdellaan alas Budweiserilla. Ruokahalu oli kyllä todella kohillaan kolmen tunnin reippailun jälkeen.

Kevät!

2011-05-10T23:40:00.003-04:00

Toissa viikonloppuna otettiin vähän tuntumaa uuteen kotiosavaltioon:

Paikallista vapaa-ajanlaivastoa...

Siltoja.

Rantsuja...

Tuoreita mereneläviä...

Sunset on the beach.

Kotikulman puistikko.

...josta näkee koko kaupungin.

Stuffies :)

Residenssi Providenssissa

2011-04-25T22:08:00.004-04:00

Wohoo! Ne, jotka siellä kotona ovat olleet langan päässä tietävätkin jo, että uusi koti löytyi (viimeinkin) viime viikonloppuna Providencesta (miten tämä sanotaan tyylikkäästi suomeksi kuullostamatta jenkki-elostelijalta? Providenssi?). Aika monta luukkua ja lukaalia tulikin katsastettua ennenkuin se oikea tuli vastaan. Ei tämäkään tietysti täydellinen ole, mutta fiilis oli hyvä, ja sijainti mitä mainioin.

Nämä kuvat ovat jostain random-asunnon siivouskaapista; uudessa kodissa asuu vielä vanhat asukkaat, joten kuvamateriaali jääköön yksityiskäyttöön.

Kevät tuntuu matelevan tänne maailman kolkkaan tänä vuonna piinallisen hitaasti. Viikonloppuna satoi taas lunta...

Tympii tämä Hamphesteri.

Työtkin alkaneet ahdistamaan, kun ei ole aikaa tehdä mitään hyvin ja kunnolla.

Olisi jo vaikka kesäkuu tai jotain... tai edes vähäsen vapunviettoa tiedossa.

Toiveet saada lähisukua vierailemaan loppukesästä ovat kuitenkin onneksi vielä elossa. <3

Pidetään peukut pystyssä ja sormet kainaloita myöten ristissä!

Chihuly @ Boston MFA

2011-04-24T18:12:00.004-04:00

Toissaviikon sunnuntaina palkitsin itseni siivoamiseen tuhratun lauantain kunniaksi päiväreissulla Bostoniin. Lähinnä siksi, että kahden ja puolen Hampshesteri-vuoden aikana olen käynyt koko kaupugissa ainoastaan kolmisen kertaa - ja se on vain kahden tunnin köröttelyn päässä. Kaupunki ei vain ole onnistunut kertaakaan vakuuttamaan minua millään tavalla; aina on jäänyt jotenkin kylmä ja eloton fiilis. (Vierailuni ovat tosin sattuneet niille koleille alkukevään päiville, jolloin olen lähtenyt optimistisesti vähän liian vähissä vaatteissa liikenteeseen. Tämä on eittämättä edesauttanut hyytävän tunnelman syntymistä...). Mieluummin ajelen viisi tuntia New Yorkiin, jossa on kaikki se syke, joka Bostonista puuttuu. No, on siellä muutama visiitin arvoinen museumi. Päätin käydä katsastamassa Museum of Fine Artsin (MFA) uuden amerikkalaisen taiteen siiven, ja sattumalta kävelin sisään myös juuri auenneeseen Chihuly-näyttelyyn. Päätin uskaltaa laittaa kuvia eetteriin, koska johdantotekstistä löytyi tällainen klausuuli:

(Onko blogi kaupallinen, jos sinne ei laita mainoksia...?)

Ikebana Boat, 2011.

Dale Chihuly työskenteli Nuutajärven lasitehtaalla Suomessa 1990-luvulla.

Mille Fiori, 2011

Persian Ceiling

Chandeliers

Neodymium Reeds on Logs, 2011

Kiva keväinen väripläjäys. Tosin nyt rupesi jo arveluttamaan nämä copyright-jutut... Voi olla että postaus poistuu sittenkin eetteristä... Kysyn työpaikan asiantuntijoilta huomenna.

Muuten Bostonin visiitti oli lyhyt ja ytimekäs: museossa vierähti odotetusti paljon enemmän aikaa kuin olin alun perin kaavaillut, joten iltapäivän shoppailu/kaupunginkatsastelumaratooni typistyi lyhyeksi pyrähdykseksi Newbury Streetin putiikkikadulla.

Nyt (pääsiäis-)sunnuntain viettoon!

New York, New York & new order of business

2011-04-19T21:53:00.002-04:00

Vaalitulosten päivittelyn lisäksi (voi blaah!) ja sijaan laitan tähän kameran muistikortille tallentuneita sekalaisia otoksia eräältä Nykin reissulta tämän vuoden puolelta:

Carlton Armssista kon kehkeytynyt uusi kantapaikka...

Tällainen tällä kertaa. Kulmahuone D-kerroksessa muistaakseni.

Ohjelmaan kuului näköjään ainakin vanhojen tuttujen moikkailua Metropolitan Museumissa...

Ai niin ja Roller Derbyä! Ehkä ensimmäinen urheilutapahtumaksi luokiteltava asia noin viiteentoista vuoteen, johon olen oma-aloitteisesti lähtenyt. Olen ihan myyty!

Queens of Pain vs. The Bronx Gridlock!

Bonnie Thunders on niiiiin kova... Tässä kuvassa ohittamassa Queensin blokkaajia etualalla...

***

Äääh. En sittenkään malta olla kommentoimatta koto-Suomen äänestyskäyttäytymisen viime päivinä saamia muotoja... Voi pyhä sylvi! (Toisaalta ehkä vähän epäreilua huudella täältä rapakon takaa yhtään mitään: pakko tunnustaa, etten vaivautunut ottamaan töistä lomaa ja ajamaan Bostoniin keskellä viikkoa äänestysuurnalle... miksei suomalaiset muka voi hoitaa hommaa postitse, kuten saksalaiset?) Tänään olen ensimmäistä kertaa täällä joutunut toteamaan olevani hieman vähemmän ylpeä suomalaisesta sivistysyhteiskunnastamme... Saas nähdä miten nämä "tosisuomalaiset" (englanninkielisessä lehdistössä puolueen nimi käännetään sanoilla True Finns. Eikö tämä nyt kuullosta jopa vähän äärioikeistolaisemmalta kuin on ehkä tarpeen...?) alkavat laittamaan asioita järjestykseen... Joku sanoi hyvin naamakirjan puolella jotenkin tähän tapaan: jos valtakunnan politiikka hoituisi sukkeluuksia sutkauttelemalla, olisi maamme hallistus savolaisten hyppysissä.

Mexico & Belize in one week

2011-04-17T18:45:00.004-04:00

Blogista näyttää tulleen enemmän lomakuva-albumi kuin amerikan-arjen kummastelukanava... Joka tapauksessa tässä tulee kuvia talvilomalta Yucatanin niemimaalta parin kuukauden(!) takaa. Reissu hiihdeltiin reitillä Cancun - Tulum - Caye Caulker - San Ignazio - Caye Caulker - Tulum - Cancun. Näistä Cancun toimitti lähinnä lentokenttäportaalin virkaa. Ensimmäinen etappi oli siis Tulum, joka sijaitsee vain 2,5 tunnin bussimatkan päässä lentokentältä. Tykästyimme niin kovin, että päätimme ensi kerralla leiriytyä tänne koko viikoksi. Ehdottomasti loman positiivisin ylläri. Vaikka rantaviiva oli aikalailla hotellia hotellin perään, oli yleisilme enemmänkin joogakeskus/risukattobungalowi-tyyliä. Valkoista hiekkaa ja turkoosinsinistä merta - ja kenties maailman upeimmalla paikalla sijaitsevat maya-rauniot. Fiinien hotelliravintoloiden ohella vartin mopomatkan päässä kylän keskustasta löytyy paljon mainioita (=halpoja) paikallisia ruokapaikkoja. Ja siis vain pari tuntia etelään Cancunin Spring Break -helvetistä.

Sää ei tosin suosinut. Oli enimmäkseen sateista ja tuulista...

Tässä kuvassa on jossain iguaani...

Petteri :D

Eräs alueen vetonauloista ovat nämä maanalaiset luolat. Vähän harmitti, ettei ole vielä sukelluskorttia tullut hankituksi. Nämä luolastot ulottuvat nimittäin kilometrien päähän maan alla. Tyydyimme snorkkeloimaan...

Hotellihuone varattiin etukäteen netistä pariksi ensimmäiseksi yöksi. Posada del Sol taisi olla paikan nimi.

Ja sitten tacojen ja margaritojen Meksikosta paikallisbusseilla Belizeen ja pina coladojen ääreen. Samalla mariachi-musiikki muuttui reggaeksi - ja kieli englanniksi. Belizessä, entisessä Iso-Britannian alusmaassa, oli selkeästi muutenkin enemmän karibialainen meininki. Vesibussimatkan päässä Belize Citystä odotti seuraava etappimme - letkeä Caye Caulker.

Tämä ensimmäinen oppaan perusteella valittu yöpaikka osoittautui hieman toivottua primitiivisemmäksi, joten ekan yön jälkeen siirryttiin toiseen hostelliin...

Pari päivää chillailua ja snorkkelireissu - ja taas tienpäälle. Tällä kertaa suuntana San Ignazio ja mannermaan viidakkomestat. Majapaikkana Cohune Palms. Saldona yksi ruokamyrkytys ja auringonpolttamat sääret.

Ehkä hauskinta tällä reissulla oli aamutuimaan parin tunnin kelluskelu alas jokea traktorinrenkaalla. Tästä tosin opimme, että jopa aamutuimaan kannattaa näillä leveyksillä laittaa ihan reippaasti aurinkorasvaa nassuun...

Käytiin myös tsekkailemassa läheiset Pilarin viidakkorauniot lähellä Guatemalan rajaa. Tämä muinaiskaupunki on toistaiseksi jätetty enimmäkseen kasviston peittoon, sillä paljaaksi kaivaminen altistaa arkeologiset kohteet aina eroosiolle. Tästä syystä tässä syrjäisessä kohteessa on aika jännä Indiana Jones-tyyppinen tunnelma. Taisimme olla ainoat turistit...

Korkeimman temppelin (?) laelta avautui huimat näkymät Guatemalan puolelle.

Liaani.

Joka paikassa vilisteli tällaisia lehdenleikkaajamuurahaisia. Voi kun olisi osannut vielä lisätä tähän asiantuntevan kommentaarin David Attenboroug'n tyyliin:

Sitten takaisin kohti pohjoista - tällä kertaa raja ylitettiin paljon fiksummin vesitaksilla Caye Caulkerin kautta - paikallisbussimatkailu oli toki ihan kivaa, mutta pitemmän päälle hermoja (ja tärykalvoja) raastavaa. Belize Cityn bussiaseman ympäristössä en myöskään valkoihoisena turistina suosittelisi hengailemaan kauempaa kuin on ihan pakko. Bussin ikkunasta näkyi paljon köyhyyttä. En ottanut kuvia, koska A) en uskaltanut kaivaa esille rakasta EP-1:stäni, B) kurjuuden kuvaamisesta tulee minulle vähän sosiaaliporno fiilis. Joka tapauksessa oli ihan terveellistä nähdä vähän muutakin kuin turistialueiden kiillotettua pintaa.

Viimeiselle illalle olimme varanneet etukäteen yön rantamajasta Tulumissa. Perille päästyämme varauksemme oli jotenkin möhlitty, mutta saimme onneksemme siitä hyvästä yöpyä samalla rahalla kokonaisessa kaksikerroksisessa luksusbungalowissa :)

Täysikuu <3

Että semmoinen loma... Nyt pyykinpesulle!

Divine Providence (RI)

2011-01-27T22:50:00.002-05:00

Viime viikonlopuna Hampshesterin levottoman kaasujalan kerholaiset huristelivat kolmen tunnin päähän kulttuurimatkalle maan pienimpään osavaltioon Rhode Islandille. Paikan päällä odotti oikein positiivinen ylläri: puutaloromantiikkaa ja hyvää italialaista ruokaa sekä aika urbaani keskusta. Majatalo oli ensimmäiseen kategoriaan osuva B&B nimeltään Old Court Inn. Yö halvimmassa huoneessa $145 viikonloppuisin - mikä lie ihan jees, koska sijainti oli perfection.

Huoneen nimi oli the Stove...

Kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen keittiötila...

Tykkäsin :)

Lauantain ohjelmaan kuului lähinnä käveleskelyä ympäri campusaluetta (kovassa pakkasessa). Arkkitehtuuria voi kai hyvällä syyllä kuvailla eklektiseksi...

wtf?

Pakkanen kylmetti tosin näpit niin pahasti jo alkumatkasta, että kameraan ei tallentunut montakaan viktoriaanis-kolonialistista piparkakkutaloa saati pseudo-fachwerk-viritystä.

Seuraavan päivän ulkoilukeli oli vähintään yhtä rapsakka, mutta onneksi päivän pääetappi Rhode Island School of Designin museo (RISD; lausutaan ris-dii) oli vain kahden korttelin päässä majapaikasta.

Tämä rakennus ei tainnut olla sittenkään osa museota, vaan samassa korttelissa sijaitseva "opiskelijasuhteiden keskus" (center of student affairs). Joka tapauksessa museo oli aika kiva ja siellä oli paljon kauniita asioita.

Ihan puun takaa hyökkäsi tämä presenssillään (sekä fyysisesti että spirituaalisesti) koko huoneen täyttävä Dainichi Nyorai Buddha 1100-luvulta.

Antiikkikin oli hirmu hienosti edustettuna; kokoelmiin kuuluu muun muassa tämä tasavallan ajan tyyliin veistelty jäyhä roomalaispotretti.

Tämä lar on menettänyt cornucopiansa ja pateransa jossain matkan varrella, ja näyttää vilkuttelevan museovieraille vitriinistään vinkeästi. Alun perin se on todennäköisesti näyttänyt jotakuinkin tältä.

Keskiaikahuoneen herttainen punaposkinen Tsiisus sai hymyn huulille :)

Eniten kolahtivat jälleen modernin taiteen antimet, mutta niitäpä ei saakaan kuvata omine lupineen.

Luonaspaikaksi valittiin aivan ihana the Duck & Bunny (a snuggery). Crêpes, cupcakes, teetä ja symppismeininkiä - ja (kurssi-)kirjallisuudesta keskustelevia yliopisto-opiskelijoita.

Sinne jäi kaunis kuulas kaitselmuksen kaupunki.

Toivottavasti nähdään pian uudestaan.

Who would have guessed...?

2011-01-20T20:50:00.109-05:00

Kotiintuliaisina toin kivan flunssan, mutta nyt siitäkin on selvitty. Vuodelle 2011 on kertynyt myös jo 1kpl New Yorkin reissuja (ja lisää tulossa vain 5 vkon kuluttua!!!!). Tällä kertaa ajatuksena oli hakea vähän vaihtelua Williamsburgin vakipaikalle, joten yömajaksi valikoitui Carlton Arms. Lokaatio on bueno (semminkin kun East Villagen entinen ehdoton lemppari Village Inn on kuulemma sulkenut ovensa), hinta privaattihuoneesta Manhattanilla kohtuullinen. Mitään luksusta paikka ei tarjoile, mutta risaista boheemiromantiikkaa senkin edestä. Huoneet ovat kaikki erilaisia, ja mukaan mahtuu monennäköisiä taidepläjäyksiä. Tällainen tällä kertaa:

Lauantaina harhailin Chelsean galleriakaduilla tarkastelemassa nykytaiteen tilaa; illalla sitten vastapainoksi standuppia Upper West Siden Stand Up NY -klubilla. Suosittelen molempia hyvin lämpimästi :)

Carlton Arms sijaitsee siis täällä Madison Square Parkin kulmilla, samoilla seuduilla erään toisenkin aikaisemman majapaikan kanssa. Tämä niin kuvauksellinen nähtävyys ei muuten ole vielä kertaakaan asettunut kamerani eteen sopivassa kulmassa/valaistuksessa. Luovutan ja jätän homman alan miehille. (Olenko jo hehkuttanut Metropolitanin Stieglitz-Steichen-Strand -näyttelyä?)

3rd Avenue & 25th.

Oli hurjan kylmä ja kuulas viikonloppu. Ja lunta! Kuten kuvasta näkyy. Kamera pysyi kuitenkin taas enimmäkseen laukussa... On alkanut vähän tympiä tämä pannarilinssi ja sen rajalliset mahdollisuudet. Ostoslistalle: uusi putki. Voisi alkaa opetella vaikka zoomailua ja ihmisten kuvailua...

Kotopuolen kuulumisista ei ole kovin paljoa sanottavaa. Joskus lähimarkettikin tosin osaa vielä yllättää:

Wut?

Narinajuustoa! Squeaky cheese! Mutta kuka perkule on mennyt sotkemaan siihen karmean määrän suolaa ja yrttejä? Kokeilin silti salaatin kanssa... Ei se toimi, ei. Tai voisi ehkä toimiakin, ellei ko. meijeriin olisi palkattu Nasse-setää maustemestariksi...

à bientôt!

Suomifiiliksiä

2011-01-09T15:12:00.040-05:00

Kylläpä taas vilahti Suomen-loma nopsaan ohi. Tuntuu, etten taas ehtinyt kuin sohvannurkalle istahtamaan niin jo olin taas matkalaukkua pakkaamassa. Kaksi ja puoli viikkoa on kuitenkin ihan kohtuullinen rykäisy. No, joku kerta tulen kyllä ihan ajan kanssa sitten... Niinpä niin.

Oli kyllä ihanaa tulla lumiseen pakkassäähän ja syödä vaan ruisleipää ja piirakoita. Kävin jopa saunassa ihan vapaaehtoisesti - ja monta kertaa! Ihan hangessakin asti kävin!

Tarkemmin sanottuna just tässä hangessa kävin:

Joulua juhlistettiin syntisen hyvän ruuan ja juoman epäpyhän liiton nimeen vannoen...

Kiitos kaikille ihanille siellä kaukana!

Big mistake - huge!

2010-12-14T19:19:00.001-05:00

Nykin reissu oli taas oikein antoisa - mutta jälleen olen enemmän naatti kuin levännyt viikonlopun jäljiltä. Tämä on kuulemma näkynyt alkuviikosta myös päällepäin; ystävälliset amerikkalaiset kun mielellään informoivat kanssaihmisiään tällaisista asioista... Voi jiisus, että on kiva lähteä vähäksi aikaa ympäristöön, jossa tällaiset mölyt pidetään kohteliaasti mahassa. Ja se hymy siellä vähän etelämmässä...

Sunnuntaina koin pienen Pretty Woman -hetken Sohossa, kun kauan etsimäni nahkasaappaat tulivat viimein vastaan Sohossa. Haussa on jo pitemmän aikaa ollut konstailematon ja elegantti pari tummanruskeita bootseja. Olin ehkä lauantai-illan hummailujen jäljiltä hieman nuutuneen näköinen ilmestys, kun saapastelin kyseiseen kenkäkauppaan. Palvelua ei kuulunut. Se säästettiin jälkeeni butiikkiin saapuneelle äveriäänoloiselle pariskunnalle, jonka nuorikko veteli jalkaan huikeita piikkareita toisensa perään. Minä olin kuitenkin löytänyt omani. En siis ole koskaan aikaisemmin maksanut 300 dollaria parista lapikkaita, mutta jotain kai napsahti päässäni pahemman kerran, kun lampsin kenkälaatikko kourassa kassalle kahden minuutin pohdinnan jälkeen. Yleensä harkitsen sukkienkin hankitaa kauemmin... No nyt olen sitten näiden italialaisten kaunokaisten ylpeä omistaja.

Kuvat täältä.

...ja PA. Tuon remmin saapi tarvittaessa irti - mikä ilahdutti minimalistia minussa. Näillä luulisi pärjäävän pari talvea.

Nyt pitäisi sitten alkaa pakkaamaan bagaasheja kauan odotettua Suomen-reissua varten. Tällä hetkellä työhommien selvittäminen ennen loman alkua vaikuttaa tosin aika epätoivoiselta tehtävältä...

TJ 2!

hurrurrr...

2010-12-10T14:01:00.000-05:00

Sita vaan, etta kohta nousee kytkin ja kumijalan nokka kaantyy taas vaihteeksi kohti etelaa (kytkin vertauskuvallinen; uusi matkavaunu on automaatti).

Eskapistin pyhiinvaellus Isoon Omenaan alkakoon! Huraa!

Thanksgiving, vol. 3

2010-12-06T23:06:00.001-05:00

Joulukuu tuli kyllä ihan puuntakaa tänä vuonna. Mihin tämä aika valuu? Joskus on toisaalta ihan kiva huomata, että pitkä pätkä tylsää arkea onkin hujahtanut ohi ihan huomaamatta. Ja kahden viikon päästä istun jo Suomen kamaralla ruispala suussa :)

Vietin jo kolmannen ameriikanthanksgivingini Hampshesterissa(!). Tällä kertaa ihan kalkkunan ja natiivien kera. Neljän päivän vapaan innoittamana päätin heittää myös ex tempore -reissun Montrealiin, kun satuin saamaan matkaseuraa tutuntutusta. New York kun on kuulemma joka vuonna tähän aikaan täpösentäynnä Black Fridayna tunnetun ostosvillityspäivän vuoksi. Rakastan toki shoppailua siinä missä kuka tahansa, mutta tungokseen ja puolen tunnin pukukoppijonoihin minua ei saa kirveelläkään. Ja tänä vuonna olenkin tosi mallikkaasti hoitanut kaikki jouluostokset jo hyvissä ajoin. Siispä ajelin pohjoiseen naapuriin, missä moista konseptia ei kuulemma tunneta. Käytiin museossa ja syötiin hyvin. Mutta tälläkin kertaa kamera pysyi enimmäkseen visusti kotelossaan... Pimeä loppusyksy ei vaan taida inspiroida hirveästi kuvailemaan. Museossa oli esimerkiksi tällainen kiva muoti-installaatio:

(En uskalla tarkempia otoksia julkaista, kun en ole varma oliko kuvaaminen sallittua tässä salissa.)

Muuten mieleen jäi eniten laaja Otto Dix-näyttely ja muutama riemastuttava nykytaidepläjäys. Oi ja ystävälliset kauniisti ranskaa haastavat kanadalaiset. Tylyjen newyorkilaisten jälkeen oli hirmu kiva nähdä kaikkialla ystävällistä palvelua ja avuliaita ihmisiä.

Löysin museokaupasta tällaisen jännän linssin:

Lauantai-ilta sujuikin sitten rattoisasti... :)

Tässä vielä ennakkoluulotonta värienkäyttöä kesältä Vermontin tyyliin:

Only in America...

Ei vieläkään lunta.

Tavarataivas

2010-11-21T21:48:00.003-05:00

Arki vaan jatkuu. Tylsyyspäissäni olen ajellut viikonloppuisin Isoon Omenaan - tuonne materianpalvojan mekkaan. Tilin sileäksi laittaminen voi olla joskus hyvin terapeuttista ;) Mutta tänä vuonna on kerrankin kaikki joululahjat pukin kontissa hyvissä ajoin. Ja Hampsteri näyttäisi olleen eniten kilttinä säkin sisälmyksistä päätellen...

Union Squarella oli jo joulumarkkinat pystyssä:

Kävin myös pienesti taideriennoissa: työkaverin suosittelema Die Neue Gallerie "museomailin" varrella on todella mahtava uusi tuttavuus - eikä vierailu pienen kokonsa vuoksi vie koko päivää. Jos fanittaa Klimttiä tai Egon Schieleä, niin paikka on ehdoton. Jälkimmäisen Liebespaar kohahti allekirjoittaneelle ihan kympillä.

En ottanut kameraa esille kuin kerran, joten tässä sama otos väreissä...

Jep. Opettelen kuvashoppausta...

The detour to your new life

2010-11-04T22:20:00.001-04:00

Takeaway-kahvin ja tyhjänpäiväisen smalltalkin välissä joskus havahdun ihmettelemään miten ihmeessä olenkaan onnistunut päätymään tähän pisteeseen. En mielestäni missään välissä tehnyt tietoista päätöstä muuttaa toimistohommiin keskelle Ameriikan maaseutua. Mutta täällä olen. Jo kolmatta vuotta.

Olen alkanut kuuntelemaan tällaista pimputtelumusiikkiakin?

[Broken Bells - High Road]

***

Onko tämä nyt se kolmenkympinkriisi?

All pumped up and nowhere to go

2010-10-29T18:28:00.004-04:00

Perjantai! Hitto että tanssijalkaa vipattais, mutta minkäs teet; täällä olen ja pysyn. Hetken harkitsin jo hurauttamista viikonlopuksi Cityyn, mutta sitten tulin järkiini: näin lyhyellä varoitusajalla tilaa on vain kaikista kuppaisimmissa hostelleissa... ja vaikka itsekseen ulkoilu onkin toisinaan ihan hauskaa, voi se olla myös vähän tylsää... Mutta ehkä ens viikonloppuna...

Tämä päässä loopilla juuri nyt. <3

Makeover

2010-10-25T20:23:00.002-04:00

Rupesin vähän rymstreeraamaan täällä, kun alkoi tuo vanha blogimalli tympimään. Katsotaas minkälaiseen kuosiin tämä lopulta asettuu...

Oho.

2010-10-24T22:18:00.004-04:00

Onpas jäänyt blogihommat hunnigolle.

Kesästä ei oikeastaa ole hirveästi raportoitavaa: kämpässä oli kuuma, vieraita kävi, ja reissuiltiin Cityyn muutaman kerran. Mutta enimmäkseen vaan töitä, töitä ja töitä. Kamerakin on pysynyt kotelossaan muutamaan satunnaista otosta lukuun ottamatta.

Päivällinen Simon Pearce-ravintelissa.

Oliskohan tämä sitten jostain lähimaastosta...?

Nyt edessä pari kuukautta yksineloa Hampshesterissa ja joululomalla Suomeen. Sitä odotellessa...

Italian job, pars n

2010-06-04T18:33:00.003-04:00

Time to switch back to Finnish.
Huh.
Olipahan reissu :)
Vielä olisi muutamat kuvat kamerassa - ja sitten uusiin seikkailuhin.

Kissa.

Portaat Gianicololla.

Tämä taisi olla Via Appialta...

Viimeinen ekskursio tehtiin Praenesteen:

Samalla reissulla tsekattiin myös Sacro Specon luostari:

Ja takas Roomaan:

Kantapaikka :)

Aldo ja munkit.

Jonkun Smart oli viikonlopun aikana saanut rapsakan pinnan...

Kiivaasta etsinnästä huolimatta en löytänyt ostoslistalla ollutta täydellistä nahkalaukkua. Se oikea ei vaan tullut vastaan. Muutamat kengät sentään lähti mukaan (kiitos, äiti ;).

Hampshesterissa lämpötila lähentelee taas 30 astetta ja ilmankosteus sataa = nihkeä meininki.

The View

2010-05-31T22:06:00.015-04:00

Got home alright. With enough photos in my camera for a lengthy epilogue before closing the chapter on the Roman excursion.

First, a few attempts at capturing the best view in town
(you can click on all the images to see them bigger):

The dewy morning.
(I still find it hard to get the horizon straight...)

The hot afternoon.

The kind of day when the only sensible thing you can do is sit on the terrace with some Gioioso - and good company. Can almost feel the iron chairs burning the back of my legs...

The last rays of sunlight dress the city in bright orange <3>

Last, but not least: the sunrise.
At its best seen on the way home after a great night out somewhere down there... ;)

Some last shots

2010-05-04T08:17:00.006-04:00

Time to go home. I'll miss this city.

Alla prossima!

EUR

2010-05-03T09:56:00.011-04:00

I'm having writer's block, so thought I'd iddle it out by posting a few pics from our visit to Museo della Civiltà Romana in EUR last week. The whole area is one huge memento of the Mussolini era. Monumental to the extreme. But also very funkkis and sleek. A veritable antithesis to the centro storico a few metro stops north.

For some reason Blogger.com refused to upload this one with the right orientation... this is the exit (identical to the entrance behind my back here.)

Apparently they are still working on something quite ambitious next door...

Jay walking at EUR...

The scale of things. Massive.

And inside the museum, what you get is miniatures and replicas of the originals. School teachers must love it here: everything in one place, and no valuable, fragile originals to worry about :)

They don't even try to hide the logistics. :)

The day was hot, and sunny, and beautiful.

Even the metro station is very EUR in EUR.

Back home in Trastevere, demonstrators had closed down the street in front of the Ministry of Education. As a result my bus got stuck somewhere in between, so I took the opportunity to check out a brand new short-cut home:

Magical :)

Parties and papal museums

2010-05-02T09:34:00.000-04:00

It's time to get serious with the seminar paper so I can get it out in time before the deadline on Friday (preferably even a bit ahead of time, as I plan to be done with it before I get visitors). So, no time to mess around this week.

The past week I've been mainly working away on the Gianicolo. Latest excursion was to the Vatican Museums:

And then there was, of course, vappu. We threw a theme party at the institute:

The theme was all things Dionisian - we thought it befitting. These were supposed to look like grape clusters.

Lovely.

Itri + Terracina

2010-04-26T13:26:00.018-04:00

Ash-spitting volcanos and cancelled flights. Deadlines to meet. All kinds of unpleasantry. Some highlights in between. A propos, some photos from our trip down Via Appia to Itri and Terracina on Saturday:

This was Itri, where they have unearthed pieces of the Via Appia recently. Then it was time for a lovely seafood lunch at Terracina a few kilometres north, on the seashore:

Afterward, a quick visit to the local museum. The town itself is a veritable wunderkammer of urban history in its various stages of decay. Absolutely fascinating.

(Ok, so the wunderkammer stuff didn't end up in these particular photos, but you get the idea... There were all kinds of ancient treasures hidden amidst and inside (relatively) modern buildings.)

Only three more weeks to go.
Yikes!

Sabato

2010-04-10T06:50:00.005-04:00

Our only excursion this week took place on Wednesday, when we followed in the footsteps of Winckelmann and the like at the Palazzo Altemps:

Suicide of a Gaul.

Hall of the Portraits, i.e. a bunch of imperial busts.

Detail of the magnificent 3rd century CE sarcofagus depicting Romans battling Barbarians all over the place.

Its original lid is in Mainz, the label says... Now, there's a collection that seems to pop up in the photocredits of every other publication. Muttered an oath to visit next time I fly Ryanair to Hahn...

It's already weekend again, and the sun is shining brightly. The plan is to make a big batch of a) crêpes (flambées, sucrées, salées, ...all kinds), and b) wash them down with a few carefully mixed mojitos. Sounds like a very good plan indeed :)

Sunbathing on Isola Tiberina :)

<3

;)

Peesieinen

2010-04-05T13:53:00.019-04:00

Easter break snuck past me somehow, and now we are well into April already! Herre gud!

Checked out Pope's bi-annual speech Urbi et Orbi on Easter Sunday on St. Peter's Square. Thought I might just as well, since I'm here and everything. It was raining, so it wasn't as crowded as I thought it might have been. I think I managed to catch his greetings in Finnish, too. Hyvee peesieiste, or the like...

Interestingly, some folks were actually rooting for his predecessor:

Effort :)

Not much else going on right now, so I guess I'll just post some more photos from Trastevere...

Check out the moon in the background :)

...and Gianicolo:

This last one is from a site right next to the Campidoglio, beside the steps that lead up to the Capitoline Museums - right in the heart of the city. Yet, it looks so peaceful and serene.

Ravenna + Aquileia

2010-04-03T16:52:00.023-04:00

Got back on Friday from an excursion to Ravenna and Aquileia, which are especially famous for their colourful Late Antiquity/Medieval/Early Christian mosaics. A welcome change after all that white marble.

Some of you might have noticed that my blog has recently been mainly about photos. The reason for the shift is not that I don't have anything to comment on about life in Italy - it's more about my love affair with my new camera - and the fact that I find the visual environment here so endlessly fascinating. (Also, writing in English just doesn't come as naturally to me as I thought it would.)

Allow me to introduce some of the features I like the most on my beloved Olympus E-P1:

1) It's portable, yet stable/sturdy - i.e. easy to take along where ever I go.

2) It's very easy to use (I am yet to figure out all about the manual dials and such... and what on earth am I supposed to do with that clip-on optical viewfinder?)

3) It's got fun, built-in shooting modes that really encourage experimentation of all kinds (not only because I cannot afford Photoshop or what-have-you, but also, the camera chooses the ideal settings for that particular effect for you. Nifty.)

(...and it just looks so darn cool, of course.)

An example: a street view in Ravenna:

Here's how it came out using the "Automatic" setting. I think it looks ok, but I kinda liked the harmonous washed-out colour palate which was much more obvious IRL, so I tried a few different tricks in order to bring it out:

"Light tone"

"Soft focus" - for creating that romantic and dreamy atmosphere...

This one's called "grainy film" - it doesn't work here, but nevertheless it's one of my favourites (as I'm sure you've noticed), and the only one that will work on gloomy, rainy days. I'm sure I'll get bored with it sooner or later. But for the time being, I still kinda think it looks really cool, especially in portraiture ;)

A scene from Aquileia (a few hours later I climbed that bell tower in the background :):

This is, again, the automatic setting.

And here's a mode called "Pop Art". Makes even the blandest colours really pop out. To be used sparingly...

And there are heeps more, of course. I'll demonstrate them at some other point, maybe.

Then, for some highlights along the way...

First stop was Ravenna:

San Vitale.

Ravenna is a real cyclist's city. Of course I failed to get any good shots of the vintage beauties we saw there... Altogether, it seemed cleaner and more orderly up there as well. Made me think of (and miss) Germany...

Many of the chapels and churches had alabaster windows, which help create a mysterious atmosphere inside.

Most shots of the famous mosaics didn't turn out so well, because I don't have a tripod - nor flash or zoom...

A unicorn :)

Sant'Apollinare in Classe.

A medieval inscription in one of the churches we visited (do not ask me which one... Probably the above-mentioned Sant'Apollinare in Classe).

After two days in Ravenna, we took off to Aquileia - a much smaller little town further north along the eastern coastline:

The Cathedral.

This postbox is, in fact, still "operating" - or so they led me to believe at the magazine stand... It'll be interesting to see whether my postcards ever get delivered. So, if you do receive one, let me know!

Spent a lot of time on the train - and train stations.

Allora... should get back to work now!

Radio silence

2010-03-29T09:02:00.013-04:00

The past few days have been dedicated to research - save a few trips to the museums, and some to local eateries.

Third attempt at carciofi alla giudia:

This time we tried a place across the street from Giggetto called Ba''Ghetto. Compared to the former, the place was sleek and much more polished, in a sort of Scandinavian way. Different atmosphere altogether, but, yet again, mostly frequented what looked like well-to-do locals (Jews, judging by the kippah-ratio among the males). The carciofi was excellent. In fact, everything was so good we ended up staying for the whole shebang. While this not exactly cheap, we felt it was well worth it :)

This (Israeli) Pinotage was especially good.

I'd say, at this point, it's a tie between the more traditional and rustic Giggetto and this place. Depends on the kind of setting you prefer ;)

A glimpse of Marcellus's theatre on the way home from the Ghetto.

In fact, why not compile a photo series of my usual walk home:

(A "bar" in Italy means a lot more than a mere venue for alcohol consumption :D It's aplace to get your coffee in the morning and crab lunch in the afternoon, too.)

Tomorrow we take off for a field trip to the northern provinces. Ravenna and Aquileia, to be exact. The weather report says it will rain again... typical.

Back on Friday! :)

This week in images

2010-03-19T13:34:00.019-04:00

Inspired by the example set by my health-conscious colleagues, I decided to go running on Saturday - and am now feeling the consequences. Mainly in my thighs and derriere. Moving is pain...

So, I have some time to post a few photos online.

Via Appia:

And...

You've guessed it: yet another photo from our terrace... (and there will be plenty more)

The Swiss institute.

A magnolia tree :)

A field trip to Hadrian's villa in Tivoli:

This is the so-called Maritime Theatre. In reality we have no idea what this was... perhaps some kind of luxurious private quarters?

A cryptoporticus, i.e. how the slaves got round to serve their masters...

These first pics were actually taken a couple of years ago... Here's how it looked like yesterday:

A temple ("of Vesta") a few kilometres away in Tivoli (ancient Tibur).

The town itself is also quite picturesque.

Some more archaeological tourism:

The funerary monument of Gaius Cestius Epulo, i.e. the pyramid. Egyptian stuff was very fashionable in Rome toward the end of the first century BCE...

A funerary monument from a couple hundred years later: the mausoleum of Constanti(n)a (since converted into a church called Santa Constanza), the daughter of Constantine the Great.

An unrelated photo from Pompeii. I like the red umbrella :)

Basta

2010-03-16T13:31:00.004-04:00

There have been demontsrations against Berlusconi here lately... Today the Carabinieri were shutting streets in full riot-gear... All very peaceful so far, or so it seems.

(This is not one of the demonstrations... just a regular Saturday at Piazza del Popolo.)

Discovered a great market somewhere behind the Vatican yesterday. Bought fresh pasta (not in the picture - this is just the dry stuff ;) and lots of fruit and bufala mozzarella. All fresh and cheap - and often local. Here, it seems like buying produce from the markets is not just a nostalgia thing. Isn't it funny how in Finland, it actually costs more to get your veggies from the market place?

Le weekend

2010-03-13T04:11:00.019-05:00

Survived a ridiculously cold and rainy trip to Campania. Add sleet and the occasional hail into the mix and you've got a very wet and miserable Hampster. You'd think a trip south would mean sunshine and loveliness... The very last thing you'd think of doing in this weather is walking all day long on archaeological sites. Of course, that's exactly what we did. I really hope I'd have brought my Wellingtons (=Nokian kumpparit). Well, it wasn't all bad of course - the archaeological gems around the bay of Naples really are definitely worth the trip. It was just a bit of a shame we couldn't enjoy the experience as much we could have.

Some random highlights:

Pompeii digs have their own train station :) Didn't make it to the Mystery Villa this time, though. Instead, we had a look at a rather uninspiring "Virtual Museum" in Herculaneum. 3D-reconstructions, holograms and dry ice. Much of it without any mentionable added value. However, I think there's a lot of potential here - just add content and voilá!

This nice little cupid is in situ in what has been identified as the "children's room" in the villa of Marcus Lucretius Fronto:

The inside of a Roman bath - with a nicely preserved stucco ceiling.

***

Some Greek architecture for a change (i.e. Paestum):

A certain Walker from Texas must have visited at some point :D

Oplontis:

Herculaneum:

This is said to be the best preserved facade of a Roman domus in the world. Not unlike many in modern Rome, right?

Sorrento sunset.

Some monestary in Sorrento. The rest of the town is hugely touristy. Nothing like visiting a holiday resort off-season...

On Thursday, we did a field trip to Amalfi. The rain stopped on the way for about an hour, and then picked up again when we stepped out of the bus. The views were great.

Again, very worthy advice :)

***

Friday, the Napoli museum:

Looks like this bearded fella ("Greek poet") has his eye on the veiled lady...

Afterward we walked around a bit in the centro storico:

No pickpockets, or any threatening situations, but Napoli definitely feels rougher than Rome.

Had a very nice lunch at a little place around the corner from the museum (Osteria da Carmela):

A fishy risotto. Yum.

Have a great weekend!

Napoli

2010-03-07T16:46:00.012-05:00

Tomorrow I'm off to Naples for a few days - back in Rome again on Friday :)

Made several attempts to see the Caravaggio show this weekend - without any mentionable success. We came quite close yesterday, with only about 5 metres and a custode separating us from the show. The mission is now approaching epic proportions. The first attempt got sabotaged by an ex tempore-decision to have carciofi on the way. Two delicious deep-fried treats and one bottle of wine later we realized there was no time for Caravaggio after all. Yesterday things fell much in the same vein. After two utter failures we finally learned our lesson and yesterday cleverly planned to see the exhibition before dinner. This ingenious idea got squashed when we arrived at the queu at 6.30 pm, only to find out the stop letting people in at 7:00. Oh, well. The dinner was nice, though.

A propos; the carchiofi. This time we tried the famous Giggetto - and I must say they were almost worth missing Caravaggio (the show is on for a good few more months, so there's plenty of time...).

Perfection.

Here's how they are done alla Romana:

Not quite as decadent as the Jewish version, but nice too.

Been also walking around Trastevere a lot, taking romantisizing photos of decaying buildings... and exotic-looking foods. Touristing.

(This is the doorway to where my friends are going to stay in April - about 5 min walk from the institute. Can't wait :))

Wish me luck in Campana (it seems as though I might need it; people keep warning us about the pickpockets)!

Cemetery tourism

2010-03-04T14:42:00.019-05:00

Saw a lot of nice Etruscan tombs today. Intriguing stuff. I mean, the kind of images they chose to decorate the walls of their eternal resting places is just fascinating. Things we'd often call mundane, macabre, or downright crotesque. (Sorry, no photos of the actual things here.)

Tarquinia:

(This is modern, of course: one of the tombs was under a small cemetery.)

Vulci:

Their museum is in a neat little Medieval castle:

Tomorrow, it's back to the library for me:

Who's to complain? :)

I've been smiling lately

2010-03-02T13:29:00.023-05:00

...thinking about the good things to come. Namely, the visits of a) two very good friends, and b) my mom and my sister. So many cafés, restaurants, and ice-cream shops to visit... :)

Undeniable proof that spring is, indeed, here:

This early in the year, these things just make my heart swell every time. Feels like this time I somehow cheated my way through the long months of winter and arrived at May on a time machine. Ach!

Our closest neightbours are a colourful bunch.

Their Master.

Tomorrow, I think I'll go see the Edward Hopper show in the Fondazione Roma Museo on Corso...

A Life of Privilege

2010-02-26T12:55:00.001-05:00

Another week in the toboggan, as the Finns say.

Seen more stuff, eaten lots of good food. Heard many interesting and some not-so-interesting things. Walked up and down the (im)famous hills of Rome. Even went out a few times. Nevertheless, I don't feel quite as beaten-up as this old fella:

The so-called “Thermae boxer”, 3rd-2nd centuries BCE, Greek.
Museo Nazionale Romano (Palazzo Massimo)

The gods of good times have been kind.

This nice marble piece with griffons devouring a deer is also currently on view in Palazzo Massimo. An unfortunate example of the massive illegal trade dealing with antiquities. It was recently repatriated to Italy from America, I think. We'll never know much more about it.

Went to a field trip to witness what's left of the ancient city of Lavinium (now called Pratica di Mare). The ruins themselves were not much to look at, and it was forbidden to take photos in the local museum, but the town itself had run-down sort of charm:

Lovely.

Rome by night.
Also the view I am enjoying from my current crib.

City lights... The sight of them just doesn't get boring. Much like staring into fire.

The interior decorator of this little trattoria must have been mad as a hatter :)

This is the real deal.
Memento mori, folks!

Tempus fugit

2010-02-22T15:17:00.001-05:00

So much going on, so little time to ponder upon it online... (which is, of course, the right way round.) Most of it academic. A fair share of good food and wine. Walking around, looking at ancient stuff. Some rest over the weekend.

This week:

The Swedish Institute.

And the Danish. (It's been raining a lot. Have not been in the mood for shooting much outside.)

Brief moments of blue skies:

Villa Aurelia of the American Academy.

A photo quiz for Rome-goers: which famous building in Rome features in all the following images?

Ok, the last one might have been a bit of a give away... (The first one to leave the right answer in the comment box gets a golden star ;D)

Oh, and artichoke season is here! Which means it's time to find the best place in town for Carhiofi alla Giudia (i.e. deep-fried artichokes). This is a typical Roman (Jewish) dish, and considered quite a delicacy among the initiated. How many deep-fired things can you say that of? (Snickers bars, anyone?)

Thus, I gathered a sizeable team of aspiring foodies from the institute and headed to the Jewish ghetto (not a real ghetto, not for a while now). The first door we opened belonged to a place called Nonna Betta - it's almost next to the famous Giggetto, which is rumoured to be the best. While this was OK, we concluded that this can probably be done a lot better. (Connoisseurs among you are welcome to comment on the appearance). Maybe the menus in English and the fact that we got shoved in the basement instead of the main venue had something to do with my overall evaluation. Would not recommend the place. The quest continues...

Urbs

2010-02-17T15:09:00.000-05:00

Made it here in one piece. Still sort of jetlagged, and a bit overwhelmed. But boy-oh-boy does it feel good to be here... There will be a lot of this in store for me for the next three months:

Bust of a man. 110-120 CE, Ostia.
Museo Nazionale Romano (Terme di Diocleziano).

And a lot of other cool stuff, too. Should get a lot of work done. So, if I start posting here every other day, I'm most likely slagging off, and should be told off immediately. (Please do. I mean it.)

Isn't this is just the cutest little thing? It lives on a small alley on the way to the supermarket.

The rest of this stuff is just me testing out all the nifty things I can do with my new cam. (We had margaritas on Friday at Margaritas.)

It has a little friend! This is also from back home (obviously).

And finally I can achieve this nice front-in-focus-backround-nicely-blurred effect. Whoppee!

A colleague gave me an Amaryllis bulb for Christmas. It grew up quickly and looked gorgeous for a few days. Such is life.

Kuurankukkasia. Wonder what that'd be English. Anyone?

L'edizione inglese

2010-01-31T09:30:00.000-05:00

Right. As my departure to the Apennine Peninsula approaches, I thought I'd make an attempt to switch to English. (It's about time my Teutonic friend(s) got in the loop on what I'm going on about over here. That, or I'm just too lazy to write emails...)

Feels awkward.

But here we go.

A few words of introduction for those of you who've ended up here for whatever reason:

I'm a 20-something wannabe of all trades, who somehow ended up living in a small town on the wrong side of the Atlantic. It all worked out pretty well. I love my job and most of the time I have absolutely nothing to complain about (this doesn't mean I won't). This blog was originally intended as a medium for witty anecdotes about my various (mis)adventures in (and observations about) American society. Mostly I've resorted to posting travel-related photos for family and friends. Due to some very fortunate academics-related circumstances, I will be blogging from Rome for the next three months. <3

All photos are my own, unless otherwise indicated. Which reminds me: next time I hope to post some pics again - shot with my long-awaited, brand new camera! Oh, it's a beauty alright...

(P.S. 29-and-counting is still technically "20-something" and can be legitimately attributed as such.)

Kameran kätköistä

2010-01-23T15:27:00.000-05:00

Sainpas viimein lykättyä kameran piuhan koneeseen. Kuvausintoa on tosin viimeaikoina lamauttanut tympiintyminen miehen digipokkarin rajallisiin mahdollisuuksiin ja sen aiheuttama ihan kauhea järkkärikuume.

Joka tapauksessa, tältä Central Park näytti viime viikonloppuna:

Ihan keväinen fiilis oli siellä. Luin muuten Ricky Gervaisin blogista, että se oli ollut just sunnuntaina siellä lenkillä... Ei näkynyt.

Olen käynyt pari kertaa töitten jälkeen paikallisen korutyöpajan pikakursseilla näpertelemässä korviksia:

Ei musta silti kyllä korutaiteilijaa taida tulla - hommaan kun tarvitaan rautaiset hermot ja jonkunlainen attention span.

Top of the world

2010-01-19T18:58:00.000-05:00

Jälleen yhtä Nykin reissua viisaampana paluu arkeen tuntuu tunkkaiselta. Ehkä syynä on tällä kertaa tosin pikemminkin vanhenemisen mukanaantuoma turnausväsymys kuin varsinaisen arjen ankeus. Töissä on edelleen tosi kiva käydä, kun vain pysyisi silmät auki... Perjantaina käytiin nimittäin ensimmäinen kehityskeskustelu pomoni kanssa. Paikalliseen tapaan tämä on tilaisuus pitää henkilökohtainen pep talk, jossa sanotaan kiitos joka lauseen alussa ja keskellä ja lopuksikin vielä vakuutellaan miten mahtavaa, että näin upea yksilö on saatu talliin. Kauheen kiva kun arvostetaan, enkä aio ollenkaan ajatella tätä paikalliseen tapaan -ulottuvuutta tässä asiassa. Olen paras työntekijä ever.

New Yorkin reissun paras juttu oli tällä kertaa ehkä 3D:nä nähty Avatar... Kun en ollut moista teknologiaa aikaisemmin päässyt killistelemään, niin olihan se aika päräyttävä kokemus, tämä kolmiulotteinen elokuvankatsanta. Visuaalisen ilotulituksen ansiosta edes juonen mielikuvituksettomuus ei haitannut juurikaan. Valkoihoinen-mies-pelastaa-jalot-villi-ihmiset on toki aika ankea mesitsi (vrt. Tanssii susien kanssa, Pocahontas...). Joka tapauksessa suosittelen viihde-elämyksenä lämpimästi. Ja olihan siinä myös luonnonsuojeluvalistusta, ehkä jopa keskeisimpänä teemana. Mutta elkää katsoko sitä traileria, se on ihan pömpselistä.

Käytiin myös MoMAssa, jossa oli menossa mm. Tim Burton -näyttely, joka oli harmittavasti loppuunmyyty. Kaverilta on muuten tulossa tulkinta aiheesta Liisa Ihmemaassa - 3D:nä. Traileri näytti ainakin hurjan hyvälle. Onneksi ehdittiin vilaista yläkerran Bauhaus-installaatio, ja tietty ihastella kokoelman kuuluisuuksia. On se ihan eri meininki noissa maailmanluokan instituutioissa...

Oi, ja sokerina tämän viikonlopun pohjalla vielä, että rakkaat ystävät ostivat juuri lentoliput ja tulevat meitä moikkaamaan syksyllä. I like <3

Jokapäiväistä leipää ja viikonlopun huveja

2010-01-15T16:09:00.000-05:00

Paluu arkeen on alkanut hitaalla käyden ja nytpä onkin edessä jo ihan spesiaaliherkku, eli kahden päivän viikonloppu Cityssä. Yay!!!!

Eli elkää soitelko. Ollaan matkoilla:) Käydään ainakin leffassa ja silleen. Hauskaa viikonloppua murut!

Joulut

2009-12-24T02:13:00.000-05:00

Kotona taas. Etukäteen fiilistelemäni ja erittäin ovelasti suunnittelemani Nykin visiitti typistyi olennaisesti erinäisten lumimyräköiden ja muiden hasardien takia, mutta ei paljon haittaa: tärkeintä, että pääsin perille asti. Olisipa vaan ollut kamera mukana - lumipeitteinen Manhattan on aika hauska näky. Hauskaa ja lämpöistä joulua kaikille!

Onnen myyrä

2009-12-15T22:07:00.000-05:00

Tänään selvisi, että pääsen liukenemaan täältä kevääksi Roomaan! Aivan fiiliksissä... Tämä Hampshesteri alkoikin jo vähän tylsiä...

Mutta mikäs blogille sitten laitetaan nimeksi???

Viisu.

Il tempio dei Dioscuri nel Foro Romano 2007.

And the award goes to...

2009-12-14T17:52:00.000-05:00

... the creators of this monstrosity:

...and, yes: it does blink.

Pyydän kiinnittämään huomion myös naamalleen tuupertuneeseen, itsevalaisevaan(!) joulupukkipatsaaseen.:D

Ehkä sitä hävettää...?

'Tis the time of the year

2009-12-11T22:36:00.000-05:00

Tänne kirjoittelen taas ikävissäni. Vielä 10 vrk ja istun kotopuolessa ruisleipä kätösessä - ja ehkä skumppalasi toisessa. Voi että onkin ikävä kaikkia läheisiä!

Sana viikonvaihteeksi:

Brilliant.

Hanging on

2009-12-10T20:53:00.000-05:00

Joulunodotus jatkuu... Sen verran keveämmällä sydämmellä, että nyt tiedän että niin jatkuu myös työsuhde - ainakin helmikuuhun asti. Voi jee!

Tämä Hesarin uutinen sai mieleeni muistumaan yhden jutun, mistä on ollut aikoimukseni avautua jo pitkään. Nimittäin pyykkinarut. Ei ole sellaisia täällä. Sisäkäyttöön tarkoitettu kuivaustelinekin piti hakea Ikeasta asti.

And I quote Hesari:

Pyykinkuivuri on lähes itsestäänselvyys amerikkalaisissa kotitalouksissa. Kuivausrumpujen ja -kaappien yleisyys on aiheuttanut omalaatuisen lieveilmiön: pyykin kuivattamisesta ulkona on tullut siveettömyyttä sivuava teko.

Tässä kulminoituu kyllä tämän maan tekopyhyyden ydinsiemennesteet. Voi härregyy sentään! Eikä tämä ole mikään vitsi: ihan ihkaoikeasti täällä ei voi kuivattaa pyykkiä ulkona.

Sivistysmaissa tämäkin osataan tehdä tyylillä:

Tämä Rooman Trasteverestä 2007. Tuossa ylimmällä langalla on kyllä livahtanut punainen sukka koneeseen... Joku muukin on intoutunut kuvaamaan tätä taiteenlajia:

Golden Weekend

2009-12-05T15:08:00.000-05:00

Tänään saatiin vihdoin lunta kehiin. Isoja höttöisiä hiutaleita taivaantäydeltä. Sen kunniaksi tänään syödään lettuja aamiaiseksi, lounaaksi ja välipalaksi. Jälkkäriksi piparkakkuja ja eggnogia. Tänä viikonloppuna kotisohvalla on myös pitkästä aikaa kaksi perunaa. Sweet.

P.S. Laitoin tuohon sivupalkkiin laskurin, että voin alkaa vahtaamaan käykö täällä ketään. Tähän mennessä kaksitoista. Wuhuu!

Eh?

2009-12-03T20:51:00.000-05:00

Ei tule lunta (eikä oikein untakaan viime aikoina, ärsyttävää). Aika matelee, kun jotain kovasti vartoo. Tällä hetkellä mielessä myös a) joululoma b) joululoma (vähän myös sitä edeltävä Nykin visiitti - mutta lähinnä joululoma).

Tässä muutama koneen kätköistä löytynyt kuva tältä syksyltä:

Tämä on niitä taitelijakotimuseogalleria-tyyppisiä juttuja. Eläkeläiset tykkää. Löytyi noin vartin ajomatkan päässä kotoa.

Hauskaa joulukuuta kaikille! <3>

<3 Williamsburg

2009-11-17T20:52:00.000-05:00

Kaasuttelu vain 24 tunnin vuoksi viiden tunnin ajomatkan päähän saattaa kuullostaa vähän turhalta. Mutta joskus sen se vaatii...

Tällä kertaa agendalla oli vain yksi musiikkipitoinen iltariento lauantaille ja sen jälkeen yleistä lööbailua sunnuntai-iltaan asti. Ehdittiin:

- kierrellä mitä erilaisimmissa anniskeluravintoloissa
- nukkua pitkään
- hengailla coolisti brunssikuppilassa
- istuskella coolisti puistossa
- löytää Suomi-teemabaari (!)
- tuijotella auringonlaskussa kimaltelevaa Manhattania
- kierrellä putiikeissa ja kirpputoreilla ostamatta yhtään mitään
- ottaa vain neljä valokuvaa päivästä, joka oli mitä kaunein.

Perfection.

Hampsterin jännät

2009-11-06T19:00:00.000-05:00

Kaikkea sitä tulee täällä ikävöineeksi. Tässä muutama esimerkki:

Yhden/kahden oluen/siiderin ostaminen kaupasta. Hankalaa, kun odotusarvo on vähintään se sikstari... Kassa hämmentyy ja soittaa yleensä paikalle esimiehen kysyäkseen voiko näitä edes myydä näin... Niin ja ne siiderit... ei ole tullut paljon harrastettua, kun makeusaste on omenamehun luokkaa. Ja se lonkerohan on sitten ihan oma juttunsa.

Mistä tulikin mieleen: Mäyräkoira. Jos on kuitenkin pakko ostaa se 12 kpl lasipulloihin paketoitua juomaa, niin kyllä se pitkulainen kahvallinen malli on aika ässä. Täällä sama määrä on paketoitu massiiviseen neliöön, jonka kantaminen onnistuu meikäläiseltä vain kaksin käsin. Enkä edes lähde kommentoimaan kierrätysjärjestelmän olemattomuutta... Ahdistavaa dumppailla kaikki menemään, kun tietää, että asian voisi hoitaa myös toisin.

Kaupan kassalla ärsyttää myös se että ostokset tungetaan automaattisesti ilmaisiin sekundamuovipusseihin, joita ei voi edes käyttää roskapusseina, koska ovat täynnä reikiä. Sitten jos on omat bägit megessä, niin katsotaan kieroon. Näin siis meidän halpamarketissa; rikkaihen Coopissa on toki kaikki toisin - mutta siellä ei ole vielä varaa shoppailla muuta kuin tilipäivänä... Toistaiseksi ajelen kerran viikossa Price Chopperin ja Walmartin kylkeen parkkiin ja metsästän hyllyjen välistä tarvikkeita, joiden tuoteselosteessa ei lue että high-glucose corn syrup, mono sodium glutamate tai muuta jännää.

Tällä viikolla jännää elämään lisäävät yliopistolla käytävät kehityskeskustelut, joiden tuloksena pitäisi saksia sellaiset 100 miljoona budjetista. Lama on siis käynyt myös Ivy League-instituutioiden rahamasseilla. Ensi viikolla selviää viuhuuko viikate omalla sektorilla... Pidämmä sormet ristissä, kuten täällä on tapana. Peukkujen pystyttelyllä ei nimittäin ole ilmeisesti samaa onnea tuovaa merkitystä kuin koto-Suomessa... Samassa tarkoituksessa kotiteutoonini tosin tapaa "puristella" peukaloitaan... Kaikkea sitä.

TJ 51

2009-10-30T18:22:00.000-04:00

Yellowstonen jälkeen ei ole paljon ehtinyt lepuuttaa. Käytettiin miehen äitiä Montrealissa:

Ja lähimaastossa:

Tämän vuoden kurpitsakaiverruskestien tuotokset:

Minun on tuo vankilankaltereilla varustettu.

***

Ostin lennot jouluksi Suomeen.

Edit: Vankilakaltereilla ja lentojen ostolla ei ollut tarkoitus luoda rammaattista lopetusta :D Lissäämmä siihen että Jeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!!!!!!!!!! :D

Kansallispuistojen Grand Daddy - et Les Grands Tetons

2009-10-28T21:38:00.002-04:00

Tässäpä sitten kuvat ja kuulumiset matkalta Länteen:

Kyseessä oli siis kaikkien Ameriikan turistireissujen isä ja äiti. Koluttiin viikossa sekä Yellowstone että Grand Teton National Park. Lähes täydellinen yhdistelmä luontomatkailua: ensimmäisessä voi tirkistellä villielukoiden meininkiä ihan oikeassa luonnossa ja jälkimmäisessä (eli hyvin vapaasti suomentaen Suurten Tissien Kansallispuistossa :D - nimi on tietenkin ranskalaisten kolonialistien aivoitus: kukapa muu olisi katsastanut näitä vuorenhuippuja ja ajatellut heti, että Aaah, tissit!)

Joka tapauksessa, siellä jälkimmäisessä on tarjolla enemmän tätä henkeäsalpaavaa maisemaosastoa. Kesällä minua ei sinne saisi kirveelläkään, sillä paikka on todellakin maan kuuluisinta kansallismaisemaa ja yleensä kuhisee turisteja pesueineen. Näin syksystä tilanne oli oikein siedettävä. Tosin telttailuun liittyy syyskuun lopulla jo jännittävä lumentulon mahdollisuus - ja tämän saimme tietysti kokea ihan omakohtaisesti, kun alkuviikon helteiden jälkeen alkoi keskiviikkona räpsiä lunta ja räntää taivaalta. Loppuviikon mittarilukemat painuivat öisin kymmenen pakkasasteen paikkeille. Onneksi hoksattiin rytmittää ulkoilmaleiriytymisen väliin yö mökissä, niin ei päässyt vilutus liian kovaksi eikä kehon pesuvälit liian pitkiksi. Sesongin ulkopuolella hinnatkin olivat kohillaan. Sillai semisti siis telttailtiin. Ensimmäinen yö oltiin Shoshone Lodgen mökissä hieman puiston itäisen sisäänkäynnin ulkopuolella. Lennot olivat Codyyn (Wyoming) ja sieltä ruokavarastojen hampstrausoperaation jälkeen sitten kohti tätä ensimmäistä etappia. Mökki oli ihan jees, muttei mikään elämysten elämys.

Aamulla pakattiin auto ja ampaistiin matkaan. Vähän piti hieraista silmiä, kun heti ensimmäisessä mutkassa vastaan lampsi tämmöinen:

Ihan muina miehinä vastaan tuli tien laitaa pitkin...

Puistossa ensimmäisenä vastaan tuli Yellowstone Lake:

Ja erinäisiä geotermisiä ilmiöitä. Tämän nimi on Steam Boat:

Matkailuautonamme oli reissun ajan vuokra-Subaru:

Se ei palannut reissulta ihan yhtä valkoisena...

Ensimmäinen leiri oli kivasti puron rannalla:

Näitä telttapaikkoja ei voi varata etukäteen, joten paikalla kannattaa olla ajoissa. Meillä oli tuuria ja saatin ihan ässäpaikka joenmutkasta.

Ensimmäisellä patikkaretkellä tiellä pällisteli taas biisoni:

Ei voi mennä yli eikä ali. Eikä se liikunut mihinkään.
Hetken tuuminnan jälkeen päätimme suorittaa kierto-operaatioon. Siellä se lymyili, koivujen katveessa :)

Niitä biisoneita nähtiin pian vähän joka kurvissa.

Muita elukoita:

Muulipeura (mikä lie suomeksi...?)

Niillä on tuommoiset muulinkorvat.

Kojootti.

Paikallinen kurre.

Saksanhirvi.

Oikea hirvi x 2.

Saukkoperhe.

Maaorava eli tikutaku (for real, tsekkaa vaikka nykysuomen sanakirjasta), eli ehkä maailman vikkelin pikkuvipeltäjä. Välillä oli fiilis ihan kuin Disneyn piirretyissä kun näitä vilisteli joka oksalla ja pikkupeurat käyskenteli ympärillä.

Ja vielä yksi biisoni.
Lisäksi nähtiin sekä musta- että harmaakarhu, ja majava, mutta niitä ei älytty kuvata.

Puistossa oli muutama vähän suurempi metsäpalo käynnissä, jotka katkoivat tieyhteyksiä, ja minkä vuoksi ilma oli usein savuinen.

Nuo pienet mustat mötikät kuvassa on biisoneita. Villi länsi -meininki.

Yellowstone Falls.

Samaa kanjonia toiseen suuntaan.

Räntäsadepäivänä katsastettiin muitakin nähtävyyksiä:

Old Faithful.

Jotain jännittäviä geotermisiä juttuja. Räntäsateessa ei huvittanut jäädä pitempään tsiigailemaan... Vaan matka jatkui etelään kohti Tetonsseja.

Aamuun mennessä lumi oli peittänyt kukat laaksosessa:

Mökki oli Spur Ranch Log Cabins ja ihan jees, mutta vähän liian luksus tällaiselle reissulle.

Öisten lumisateiden ansiosta vuorenhuiput näyttivät aika mageilta.

Jenny Lake.

Viimeinen ulkoilmayö oli jälleen aivan upeissa erämaamaisemissa - ja vieläpä ilmainen:

Oli niin kylmä, ettei ruvettu telttaa pystyttämään ollenkaan, vaan nukuttiin autossa.

Viimeisenä iltana ajettiin takaisin Codyyn, jossa yövyttiin perinteissä Villin Lännen nostalgiapaikassa.

Yllättävän hyvällä maulla oli tämä "historiallinen huone" sisustettu Deadwood-hengessä. Ja paikka oli kokonaisuudessaankin juuri niin überkitch kuin sen vain voi olettaa olleen avauspäivänäänkin. Aikamoinen ympäristönmuutos... ja halvin sisämajoitus koko reissulla. Suosittelen oikein lämpimästi.

Että semmoinen reissu. Nyt lasketaan sitten päiviä Suomen-lomaan.

TJ 52.

Reissureportaashi

2009-10-07T21:54:00.000-04:00

...on tulossa ihan pian kunhan saan kuvat latailtua avaruuteen. Sillä välin voitte ihmetellä kanssani näitä ameriikan ihmeitä:

- Ovet, jotka aukeavat sisäänpäin. Miksi? Ihan kuin se vessakoppi ei olisi tarpeeksi pieni muutenkin.

- Bussilla parkkipaikalta työpaikan ovelle - parhaimmillaan matkaa kertyy hurjat 200 metriä. Ja siellä odotellaan sitten sitä bussia. Ei voi kävellä. Ei metriäkään. (Tosin parhaimmat kommentit tähän asti tulivat kuwaitilaisten harkkareitten suusta. "Ei olla koskaan kävelty näin paljon!" Kavereitten asuntola oli kuitenkin noin 150 metrin päässä museolta. Voi pyhä sylvi!)

- Makea purkka. Ei ole kiva semmoista jauhaa ruoan päälle. Mutta vaihtoehtoja ei ole. Xylitolia eivät tunne täällä. Jenkki on siis ihan harhaanjohtava tuotemerkki. Ostin suuvesisuihkeen.

- Joko mainitsin kokolattiamatot? Eivät tosin ole täällä ihan samaa pöyheysluokkaa kuin brittiläiset sukulaisensa, mutta silti aika vastenmielinen ilmiö. Siis jopa sairaalassa. Imagine that!

Siinäpä niitä.

Tässä välillä käytiin sitten pitkän työputken päälle vielä pidempään suunnitellulla lomalla. Upea reissu. Paluu työelämään tapahtui suoraan juoksusta. Sprintti jatkunee tämän viikon lopulle ja sitten pitäisi hellittää... Saas nähdä. Jännitystä elämään lisää myös miehen äidin presenssi meidän residenssissä seuraavat neljä viikkoa.

Panokset kovenee, mutta näillä mennään.

No jos pari kuvaa kuitenkin:

Mount Washburn.

Hirvi.

Kultalusikat suussa

2009-08-18T20:50:00.000-04:00

Ostettiin sittenkin se auto. Uusi kiesi vaati ehdottomasti pitkän matkan koeajoa, ja koska sopiva tilaisuus sellaisen järjestämiseen tarjoutui kuin varkain, lähtivät nämä ylpeät uuden auton omistajat ajelemaan lauantaina iltasella kohti Cape Codin lomailualueita. Aika myöhään meni, mutta löydettiin lopulta pimeässä perille työkaverin sukulaisen kesäpaikkaan. Odotetusti puitteet olivat aikamoiset siellä, missä kellään alle 40-kymppisellä ei ole varaa asua... Sellainen the Rich Uncle -tyyppinen sitsyeissön... Mutta ilmeisesti suvuissa, joissa tämän luokan vauraus ei ole poikkeus vaan sääntö, ei onneksi tunnu olevan tarvetta rehvastella rahoillaan tai aiheuttaa muissa alemmuuden tunnetta. Eli hirmu kiva oli fiilis ja juttu luisti kivasti aamun tunneille. Aamu paljasti majapaikan sijaitsevan aika uskomattomissa maisemissa...

Jumaleissön!

Toki liput liehuivat salossa...

Rannalla hauskuutin itseäni ainakin puoli tuntia pelottelemalla tällaisia pieniä äyriäisiä. Vähän ne juoksee hassusti sivuttain :D

Oikeasti ne oli ihan pikkiriikkisiä, mutta sain zoomailtua yhden rohkean kaverin niin läheltä, että se näyttää tässä aika hurjalta. Seurannan tuloksena tulin siihen päätelmään, että ilmeisesti vain poikaravuilla on nuo isot kourat, joilla leuhottaa. Ei ne käyttäneet niitä ainakaan mihinkään syömiseen, vaan nappailivat noilla pienemmillä käsillään jotain murusia suuhunsa. Tytöt pystyy vetämään kaksin käsin :D Yksi niistä oli albiino ja ne muut väistivät sitä kuin ruttoa. Nähtiin myös kalasääski kalastamassa.

Sitten otettiin auto alle ja ajeltiin lähisatamaan, josta pääsee laivalla läheiselle Nantucketin saarelle. Otettiin sellainen mahdollisimman hidas lautta ja paineltiin kannelle drinkit räpylässä. Hyvin tunkkaisen hampshesterikesän jälkeen voin kertoa, että merituuli tuntui aika ihanalta iholla. Ja liput lepatteli:

Jos mahdollista niin meininki oli vielä eksklusiivisempaa kuin mantereella. Rahukka näkyy jo miljoonajahtien määrässä satamaan saavuttaessa.

(Okei, ne jahdit ei ehkä näy just tässä kuvassa...)

Vuokrattiin polkupyörät, koska saari on kätevän kokoinen sillä tavalla nähtäväksi. Aivan loistava idea oli se. Ajeltiin biitsille loikoilemaan.

Ja sitten takaisin kaupunkiin.

Oi oltu kumpikaan koskaan syöty hummeria, joten ajateltiin kokeilla take-awaynä.

Tuo on sellainen 2-paunainen mötkäle. Harvoin eläimet, joita ei ole maustettu millään tavalla maistuvat kovin hyvälle. Tämä maistui. En silti maksaisi mokomaa hintaa toiste. Kahteen pekkaankin tosin riitti ihan kivasti syötävää tässä kaverissa. Kuvanottohetkellä oltiin kyllä jo syöty ne hirmuiset sakset...

Tässä vaiheessa kun saatiin jäätelöt käteen, niin oltiin kyllä aika fiiliksissä.

...

Kotimatkalla nähtiin tällainen ilmestys:

Kaiken lisäksi auto pelasi moitteettomasti. Olikin ollut jo ikävä käsikäyttöistä vaihteistoa ja sen mukanaan tuomaa kontrollia ajeluhommaan. Eipä juuri enempää tältä reissulta olisi voinut toivoa.

Ehkä elämäni täydellisimmät 24 tuntia. Tai ainakin ehdottomasti tehokkain miniloma ever.

Maanantai-aamun herätys ei olisi voinut maistua karvaammalta... Taas viikko edessä toimistohommia museon pakastinlokerossa - ja illat ja yöt hikoilukoomaa kotona. Jesh.

No, ei luksus tuntuisi kai miltään ilman sitä arkea siinä välissä...

Bensaa suonissa

2009-08-06T20:27:00.000-04:00

Käytiin siis kaapunnissa. Vuokra-autolla varmuuden vuoksi, kun oma on osoittautunut vähintäänkin epäluotettavaksi laitteeksi. Matkalla törmäsimme lainavehkeen yllättävääkin yllättävämpiin suunnittelullisiin ratkaisuihin. Chevyn sisävalaisua ei nimittäin kriittisellä hetkellä saa päälle muuten kuin oven avaamalla. Siis oikeesti. Tutkittiin aika tarkkaan. Tämähän on oikein kiva ominaisuus, jos ollaan suunnistamassa iltahämärissä kartan kera. Onneksi oli sytkäri taskussa... Ei sillä etteikö silti oltaisi ajeltu tyytyväisinä ainakin 20 mailia väärään suuntaan. Mutta mitäs pienistä. Perille päästiin.

Tällä kertaa ei ehitty hirveästi valokuvailemaan, muuta kuin ihan pikkuisen. Tässä näkymä YK:n päärakennuksen naistenvessasta, jos ketä semmoset kiinnostaa...

Aiemmin potemani terassinhimo tuli ihan kohtuullisesti tyydytettyä täällä:

Suosittelen shoppailun lomaan lämpimästi. Löytyy osoitteesta 230th Fifth Avenue (mestan nimi johtaa kätevästi paikanpäälle - the clue is in the title).

Aamiaispöytään lehahti tällainen ihan mieletön kämmenenkokoinen perhonen:

Otettiin influenssat sieltä mukaan kotiinviemisiksi. Niissä merkeissä meni sitten viime viikko. Nyt olis kiva jos jo alkais hellittää.

Ai niin: ollaan ehkä viimein löydetty uusi kärry. Tosin luuska Tauruksemme on nyt tietenkin osoittanut selviä virkoamisen merkkejä. Ihan niinkuin se aistisi romuttamoreissun lähestyvän... Kyllä on ollut kiva shoppailla käytettyä autoa, kun ei kumpikaan ymmärrä kiesien päälle yhtään mitään. Kun kaikkein pisimmät keskustelut käydään värivalinnoista niin tiedätte, että asialla on oikein todellinen hifistelijäkaksikko :D Siinä sitten potkiskellaan renkaita ja kurkitaan konepellin alle ihan niin kuin sieltä jotain osattaisiin kattella... Mutta onneksi ei sentään ostettu sitä 3-litraista turbo Nissania, vaikka siinä oli kaikki herkut :D Eikä sitä uutta Suzukia - lähin merkkikorjaamo olisi ollut 100 mailin päässä. Sen sijaan tiistaina pihaan saattaa pärähtää vanha mutta hyvissä käsissä ollut Honda, jolla toivottavasti saadaan ajella kohtuu huoletta seuraavat pari vuotta... Ärsyttävän paljon autoasioita on joutunut funtsimaan viime viikkoina. Kunpa ei tarvittaisi koko vehjettä ollenkaan...

Nyt takas työhommiin!

(Edit: No tietenkin siitäkin pirssistä piti tarkastuksessa löytyä pikkuvikoja... Jos jollain on käytössään käytettyjen autojen viisasten kivi niin voi heittää tännepäin...)

Hot town

2009-07-30T19:27:00.000-04:00

Ai jumalauta että lähen huomenna Cityyn. Lähenlähenlähen. Autolla lähen ja laitan sinne parkkiin.

Vaikken taida sillä tästä helteestä päästä mihinkään... olkoonkin, että siellä on kaikki niiiiiin paljon viileempää...

Ehe :)

Edit: Niin, en sitten pihiyspäissäni kävellyt sinne kodinkoneliikkeeseen ja ostanut sitä ilmastointilaitetta ekoilla palkkarahoilla... Rahut kun menee uuden autovärkin hankkimiseen heti kun sopiva osuu kohille. Saunominen High Streetin penthousessa jatkuu...

Ilmastonmuutoksia

2009-07-16T20:59:00.000-04:00

Kiirus jatkuu... muttei onneksi ole vielä alkanut ressaamaan, vaan olen oikein energeettisillä tuulella ollut viime viikot. Hihii :)

Että terveisiä vaan.

En ole nyt pitkään aikaan valittanut paikallisesta meiningistä, joten lienee aika taas avautua vähäsen. Nimittäin tämä ilmastointiasia. Ei jumalauta ole mitään järkeä ihmisen säilöä itseään jatkuvassa jääkaappilämpötilassa. Voi tosin hyvinkin olla, että nämä ihraiset jenkit härskiintyvät huoneenlämpöön jätettyinä... Mene tiedä, mutta hirmu vaikea pukeutua työpäivään, kun ulkona on 30 asteen helle, mutta sekä bussissa että toimistolla vallitsee antarktinen talvi. Paikallisia ei tunnu haittaavan pätkääkään. Tosin ei täällä meidän tuskaisella ullakollakaan ole ihmisen hyvä olla... Mutta kohtuu kaikessa.

Sekin on pistänyt silmään, etteivät nämä tykkää istuksia ulkona "terassilla". Ei ole terassia täällä. Muuta kuin yksi. Ja sinne ajelemme sitten autolla, hurrur. Siis oikeesti. Jos on ravinteli vaikkapa kauniin joen rannalla, ei sinne joelle päin ole vältsisti edes ikkunoita laitettu - saati mitään terankia sitten. Ja jos onkin joku hulluttelupäissään terankin rakentanut, niin on sen kuitenkin varmuuden vuoksi eristänyt ulkoilmasta lasituksin. Ja amerikkalainen istuu sisällä ja ilmastointi pauhaa. Oikein mainostavat, että "meilläpä tohottaa AC ihan kohtuuttoman kovalla!" Menkää vaan sinne sisälle jöpöttämään. Ulkona saattaa olla kesä.

Hirveätä energian tuhluuta.

Otsikko

2009-07-02T06:30:00.000-04:00

En aio vääntää tästä mitään ruokablogia, mutta yhtä juttua on pakko hehkuttaa vähäsen tähän väliin. Viime aikoina olen hurahtanut ruokapuolella vähän yhteen jos toiseenkin ruokavaliooni ilmestyneeseen juttuun. Tällä hetkellä kovimmassa käytössä on kinoa, jota olen testaillut vaikka mihin - ja aina on natsannut. Kovimmassa käytössä on ollut tämä Monkeyfood-blogista bongattu sallaadi:

Noudatin ekalla kerralla ohjetta, mutta huomasin, etten voin makuun tottumattomana oikein tajunnut sen funktiota reseptissä ja vaihdoin sen tuhdinmakuiseen oliiviöljyyn. Ja koska alkoi sörsseli sen vuoksi kääntyä kivasti välimerelliseen suuntaan, niin olen heitellyt sekaan myös milloin mitäkin samaan fiilikseen sopivia yrttejä. Parhaiten ovat toimineet ehkä oregano ja sitruunatimjami. Säilyy ja mehustuu kivasti myös seuraavaan päivään.

Herkkua.

Ihana loma ja ihan kiva kotiinpaluu

2009-07-01T17:49:00.000-04:00

Hej vaan alla passangerare! Kävin vähän kotona juhlittamassa. Nyt on sitäkin tehty sitten varastoon vaikka kahden ihmisen edestä. Suku katsastettiin ja juhannukset vietettiin. Hauskaa oli. Onko aikuistumista jos ei enää jaksa morkkistaa? Vaiko moraalin heikkenemistä? Ihan sama. Joka tapauksessa olisin voinut olla pitempäänkin. Kesä Suomessa olisi ollut aika jees... Mutta takaisin oli tultava - eikä ihan huonosta syystä ollenkaan. Työurani Ameriikan Yhdysvalloissa alkoi virallisesti tiistaina kello 8 paikallista aikaa. Fanfaareja ja läpytyksiä ei kuulunut muuta kuin omassa päässä, mutta siellä sitäkin lujempaa. Pieni askel ihmiskunnalle, valtava Hampsterille jne.

Onko tämmöistä olemassakaan, että on kivaa mennä töihin??? Pelurimaiset liikkeeni oli nimittäin poissa ollessani huomattu ja noteerattu ihan johtoportaassa asti - ja palkittu täysin yli odotusten. Saatan pakahtua innostuksesta. Jep. Työasia on ihana asia. Mutta ei siitä sen enempää.

Kotona tunnelma on kuumentunut lähes sietämättömäksi. Ainakin kämpän lämpötilan suhteen ;) Ullakkokämpästämme on nimittäin sukeutunut kosteilla kesähelteillä varsinainen sauna. Ja minä vanhana saunanystävänä tykkään... Tuskallista, kun ei ole mihinkään minne mennä vilvoittelemaan. Autokin on toimintakunnoton. Valivali. Ekan palkkashekin käteen saatuani kävelen (kun ei sitä autoakaan ole) suorinta tietä kodinkoneliikkeeseen ja kannan sieltä kotiin sellaisen ilmastointipömpelin. Siihen on vielä kaksi viikkoa :(

Adios

2009-06-02T08:33:00.001-04:00

Kello on nyt jo 9 aamulla ja viiden tunnin päästä pitäisi olla ovella matkalaukut pakattuina matkalla lentokentälle. No, se matkalaukku ammottaa edelleen tyhjyyttään: en ole vielä edes aloittanut. Tuleekohan kiirus?

Mitä ihmettä mä täällä bloggaankin vielä?!?

Suomi Finnland, hier ich komme!

Stop the press!

2009-05-14T14:50:00.000-04:00

Vetäkää rasti seinään: humanistilla on (oman alan) töitä!!!!!!!! En tähän hätään pysty edes kuvailemaan miten hyvältä tuntui saada se puhelu museon bossilta... En edes villeimmissä kuvitelmissani olisi uskonut että saisin ujutettua itseni näin nopeasti systeemin rakosiin. Pitänee muuttaa blogin kuvausta: "miehellä on töitä - ja humanistilla kans!" No ookeeei, ei ehkä yhtä rammaattinen. Ja näin sitä ollaan taas yksi askel lähempänä keskiluokkaista keskinkertaisuutta...

...

Huhhuh. On tässä vähän sulattelemista. Eniten ehkä sillä suomalaisella pomolla, jolle joudun nyt tekemään kesän osalta oharit... Auts!

Aikaisemmin hehkuttamani Suomen-visiitti typistyi siis tänään olennaisesti...

Sillä välin on saapunut myös kesä - ihan virallisesti. Samoista asemista näpätyssä kuvassa nämä maisemat näyttivät vielä ihan äsken tältä. Tässä sain ikuistettua filmille myös puistonpenkillä usein hengailevan Colombo-trenssimiehen. Sillä on sama ryppyinen beige trenssi päällä säällä kuin säällä. Aina yksin liikkeellä. Enkä ole mysteerisesti nähnyt vielä kertaakaan sen naamaa... Miten se voi olla aina selin? Tämä ei tosin taida olla sitä suomalaistyyppistä puistokemistilajiketta, vaan ihan siistinoloinen yksilö. ;)

Täytynee alkaa raapustamaan sitä Dear John -letteriä tulevalle ex-pomolle...

(Edit: Eikun päätinkin tarttua reilusti puhelimeen ja kertoa tilanteen pomolle. Hyvin se meni. Hampsterilla on munaa.)