Kommuutteri

Huh-huh. Tulipahan muutettua. Ei mennyt kyllä yhtään niinkuin Strömsössä. Optimistina olin arvioinut, että pakkaaminen hoituu helposti yhdessä illassa... Kolmen tunnin yöunien jälkeen lyötiin viimeiset kamat takapaksiin ja nokka kohti Rhode Islandia. Ei näin. 

Kämpän piti olla maalattu valmiiksi ennenkuin saavumme revohkamme kanssa paikanpäälle. Perillä totesin ensitöikseni, että (maksamamme) maalaushommat oli hädintuskin aloitettu ja siivous peräti kokonaan tekemättä. Muuttopäivämäärän olin kuitenkin varmistanut vuokraisännän kanssa kolme kertaa... Onneksi paku oli varattu koko viikonlopuksi ja maalaritkin ilmaantuivat paikalle parin tunnin päästä viimeistelemään hommat. Tosin muistoksi jättivät maaliroiskeita ympäri ämpäri huoneistoa. Siivousurakka saattoi alkaa noin kello 20.00, minkä jälkeen kahden hengen muuttotiimi heitti isoimmat kamat sisuksiin yön pimeinä tunteina. Maanantain tärkeä työhaastattelu meni arvatenkin kylmiltään heitettynä vähän nihkeästi. Auts! Ehkä se paikka ei ollut minua varten.

Seuraavat viikot pendelöin Rhodiksen ja Hampshesterin väliä. En tosin ihan päivittäin, vaan viikonloput Providenssissa ja viikot hommissa sisämaassa. Sen jälkeen onkin aika miettiä mikä blogi tästä tulee, kun Hampsteri jää taakse. Vai tuleeko mikään. Kolmen vuoden sillontällöisen postailun jälkeen olen huomannut, etten ehkä ole maailman innokkain bloggaaja. Ameriikan ihmemaan kummastelukin on jäänyt viime aikoina aika vähälle. Kaikkeen sitä tottuukin. 

The grass is always greener on the other side (of Conneticut River)

Osavaltion rajan takana aukeava Vermont on niiiiin monella tapaa coolimpi ja kauniimpi, että usein harmittaa, ettei koskaan saatu aikaiseksi muuttaa sinne. 

...ja sitten muistuu mieleen, että näillä tuloilla on toisaalta ehkä ihan kiva, ettei Hampshesterissa tarvitse maksaa myynti- eikä tuloveroja. Nämä maantieteellisesti hyvin samanmuotoista osavaltiota (kulkevat usein nimellä Twin States) ovat kuin yö ja päivä; Vermossa tiet, pihat ja rakennukset on tiptop ja lehmät ja niiden rehut luomua. Hipit kirmailee pelloilla hamppuvaatteissa ja laittavat lapsensa  Steiner-kouluun. Ben & Jerry's jne. Hampshesteria kuvaavat enemmänkin... no, trailerparkit ja avolouhokset.

Kai ne hippien verorahat johonkin menee... 

Minä lähden nyt joka tapauksessa Vermoon käsityömarkkinoille katsastamaan mitä ne hipit ovat tänä vuonna keksineet huovuttaa.

Hauskaa viikonloppua!

Keski-viikon keskittymishäiriö

Can't believe it's only keskiviikko. No, yritetääns keskittyä tilanteen positiivisiin puoliin:

1. Ensi maanantai on Memorial Day, eikä tartte mennä töihin. (Älkää kysykö mitä silloin on tarkoitus muistella...)

2. Uuden kodin kylppärissä on ihan oikeat kaakelit, mikä on todellinen parannus nykyiseen... :)

3:

:)

4. Kolmen tunnin päästä on jo torstai; toivomusnupit kaakkoon!

Residenssi Providenssissa

Wohoo! Ne, jotka siellä kotona ovat olleet langan päässä tietävätkin jo, että uusi koti löytyi (viimeinkin) viime viikonloppuna Providencesta (miten tämä sanotaan tyylikkäästi suomeksi kuullostamatta jenkki-elostelijalta? Providenssi?). Aika monta luukkua ja lukaalia tulikin katsastettua ennenkuin se oikea tuli vastaan. Ei tämäkään tietysti täydellinen ole, mutta fiilis oli hyvä, ja sijainti mitä mainioin. 

Nämä kuvat ovat jostain random-asunnon siivouskaapista; uudessa kodissa asuu vielä vanhat asukkaat, joten kuvamateriaali jääköön yksityiskäyttöön.

 Kevät tuntuu matelevan tänne maailman kolkkaan tänä vuonna piinallisen hitaasti. Viikonloppuna satoi taas lunta...

Tympii tämä Hamphesteri.

Työtkin alkaneet ahdistamaan, kun ei ole aikaa tehdä mitään hyvin ja kunnolla.

Olisi jo vaikka kesäkuu tai jotain... tai edes vähäsen vapunviettoa tiedossa.  

Toiveet saada lähisukua vierailemaan loppukesästä ovat kuitenkin onneksi vielä elossa. <3 

Pidetään peukut pystyssä ja sormet kainaloita myöten ristissä!

Chihuly @ Boston MFA

Toissaviikon sunnuntaina palkitsin itseni siivoamiseen tuhratun lauantain kunniaksi päiväreissulla Bostoniin. Lähinnä siksi, että kahden ja puolen Hampshesteri-vuoden aikana olen käynyt koko kaupugissa ainoastaan kolmisen kertaa - ja se on vain kahden tunnin köröttelyn päässä. Kaupunki ei vain ole onnistunut kertaakaan vakuuttamaan minua millään tavalla; aina on jäänyt jotenkin kylmä ja eloton fiilis. (Vierailuni ovat tosin sattuneet niille koleille alkukevään päiville, jolloin olen lähtenyt optimistisesti vähän liian vähissä vaatteissa liikenteeseen. Tämä on eittämättä edesauttanut hyytävän tunnelman syntymistä...). Mieluummin ajelen viisi tuntia New Yorkiin, jossa on kaikki se syke, joka Bostonista puuttuu. No, on siellä muutama visiitin arvoinen museumi. Päätin käydä katsastamassa Museum of Fine Artsin (MFA) uuden amerikkalaisen taiteen siiven, ja sattumalta kävelin sisään myös juuri auenneeseen Chihuly-näyttelyyn. Päätin uskaltaa laittaa kuvia eetteriin, koska johdantotekstistä löytyi tällainen klausuuli:

(Onko blogi kaupallinen, jos sinne ei laita mainoksia...?)

Ikebana Boat, 2011.

Dale Chihuly työskenteli Nuutajärven lasitehtaalla Suomessa 1990-luvulla.

Mille Fiori, 2011

Persian Ceiling

Chandeliers

Neodymium Reeds on Logs, 2011

Kiva keväinen väripläjäys. Tosin nyt rupesi jo arveluttamaan nämä copyright-jutut... Voi olla että postaus poistuu sittenkin eetteristä... Kysyn työpaikan asiantuntijoilta huomenna.

Muuten Bostonin visiitti oli lyhyt ja ytimekäs: museossa vierähti odotetusti paljon enemmän aikaa kuin olin alun perin kaavaillut, joten iltapäivän shoppailu/kaupunginkatsastelumaratooni typistyi lyhyeksi pyrähdykseksi Newbury Streetin putiikkikadulla. 

Nyt (pääsiäis-)sunnuntain viettoon!

New York, New York & new order of business

Vaalitulosten päivittelyn lisäksi (voi blaah!) ja sijaan laitan tähän kameran muistikortille tallentuneita sekalaisia otoksia eräältä Nykin reissulta tämän vuoden puolelta:

Carlton Armssista kon kehkeytynyt uusi kantapaikka...

Tällainen tällä kertaa. Kulmahuone D-kerroksessa muistaakseni. 

Ohjelmaan kuului näköjään ainakin vanhojen tuttujen moikkailua Metropolitan Museumissa...

Ai niin ja Roller Derbyä! Ehkä ensimmäinen urheilutapahtumaksi luokiteltava asia noin viiteentoista vuoteen, johon olen oma-aloitteisesti lähtenyt. Olen ihan myyty!

Queens of Pain vs. The Bronx Gridlock!

Bonnie Thunders on niiiiin kova... Tässä kuvassa ohittamassa Queensin blokkaajia etualalla...

***

Äääh. En sittenkään malta olla kommentoimatta koto-Suomen äänestyskäyttäytymisen viime päivinä saamia muotoja...  Voi pyhä sylvi! (Toisaalta ehkä vähän epäreilua huudella täältä rapakon takaa yhtään mitään: pakko tunnustaa, etten vaivautunut ottamaan töistä lomaa ja ajamaan Bostoniin keskellä viikkoa äänestysuurnalle... miksei suomalaiset muka voi hoitaa hommaa postitse, kuten saksalaiset?) Tänään olen ensimmäistä kertaa täällä joutunut toteamaan olevani hieman vähemmän ylpeä suomalaisesta sivistysyhteiskunnastamme... Saas nähdä miten nämä "tosisuomalaiset" (englanninkielisessä lehdistössä puolueen nimi käännetään sanoilla True Finns. Eikö tämä nyt kuullosta jopa vähän äärioikeistolaisemmalta kuin on ehkä tarpeen...?) alkavat laittamaan asioita järjestykseen... Joku sanoi hyvin naamakirjan puolella jotenkin tähän tapaan: jos valtakunnan politiikka hoituisi sukkeluuksia sutkauttelemalla, olisi maamme hallistus savolaisten hyppysissä. 

The detour to your new life

Takeaway-kahvin ja tyhjänpäiväisen smalltalkin välissä joskus havahdun ihmettelemään miten ihmeessä olenkaan onnistunut päätymään tähän pisteeseen. En mielestäni missään välissä tehnyt tietoista päätöstä muuttaa toimistohommiin keskelle Ameriikan maaseutua. Mutta täällä olen. Jo kolmatta vuotta. 

Olen alkanut kuuntelemaan tällaista pimputtelumusiikkiakin?

[Broken Bells - High Road]

***

Onko tämä nyt se kolmenkympinkriisi?

All pumped up and nowhere to go

Perjantai! Hitto että tanssijalkaa vipattais, mutta minkäs teet; täällä olen ja pysyn. Hetken harkitsin jo hurauttamista viikonlopuksi Cityyn, mutta sitten tulin järkiini: näin lyhyellä varoitusajalla tilaa on vain kaikista kuppaisimmissa hostelleissa... ja vaikka itsekseen ulkoilu onkin toisinaan ihan hauskaa, voi se olla myös vähän tylsää... Mutta ehkä ens viikonloppuna... 

Tämä päässä loopilla juuri nyt. <3

Oho.

Onpas jäänyt blogihommat hunnigolle.

Kesästä ei oikeastaa ole hirveästi raportoitavaa: kämpässä oli kuuma, vieraita kävi, ja reissuiltiin Cityyn muutaman kerran. Mutta enimmäkseen vaan töitä, töitä ja töitä. Kamerakin on pysynyt kotelossaan muutamaan satunnaista otosta lukuun ottamatta.

 Päivällinen Simon Pearce-ravintelissa.

Oliskohan tämä sitten jostain lähimaastosta...?

Nyt edessä pari kuukautta yksineloa Hampshesterissa ja joululomalla Suomeen. Sitä odotellessa...

This week in images

Inspired by the example set by my health-conscious colleagues, I decided to go running on Saturday - and am now feeling the consequences. Mainly in my thighs and derriere. Moving is pain...

So, I have some time to post a few photos online.

Via Appia:

And...

You've guessed it: yet another photo from our terrace... (and there will be plenty more)

The Swiss institute.

A magnolia tree :)



A field trip to Hadrian's villa in Tivoli:

This is the so-called Maritime Theatre. In reality we have no idea what this was... perhaps some kind of luxurious private quarters?



A cryptoporticus, i.e. how the slaves got round to serve their masters...

These first pics were actually taken a couple of years ago... Here's how it looked like yesterday:

A temple ("of Vesta") a few kilometres away in Tivoli (ancient Tibur).

The town itself is also quite picturesque.

Some more archaeological tourism:

The funerary monument of Gaius Cestius Epulo, i.e. the pyramid. Egyptian stuff was very fashionable in Rome toward the end of the first century BCE...

A funerary monument from a couple hundred years later: the mausoleum of Constanti(n)a (since converted into a church called Santa Constanza), the daughter of Constantine the Great.

An unrelated photo from Pompeii. I like the red umbrella :)