<3 Williamsburg

Kaasuttelu vain 24 tunnin vuoksi viiden tunnin ajomatkan päähän saattaa kuullostaa vähän turhalta. Mutta joskus sen se vaatii...

Tällä kertaa agendalla oli vain yksi musiikkipitoinen iltariento lauantaille ja sen jälkeen yleistä lööbailua sunnuntai-iltaan asti. Ehdittiin:

- kierrellä mitä erilaisimmissa anniskeluravintoloissa
- nukkua pitkään
- hengailla coolisti brunssikuppilassa
- istuskella coolisti puistossa
- löytää Suomi-teemabaari (!)
- tuijotella auringonlaskussa kimaltelevaa Manhattania
- kierrellä putiikeissa ja kirpputoreilla ostamatta yhtään mitään
- ottaa vain neljä valokuvaa päivästä, joka oli mitä kaunein.

Perfection.

Hampsterin jännät

Kaikkea sitä tulee täällä ikävöineeksi. Tässä muutama esimerkki:

Yhden/kahden oluen/siiderin ostaminen kaupasta. Hankalaa, kun odotusarvo on vähintään se sikstari... Kassa hämmentyy ja soittaa yleensä paikalle esimiehen kysyäkseen voiko näitä edes myydä näin... Niin ja ne siiderit... ei ole tullut paljon harrastettua, kun makeusaste on omenamehun luokkaa. Ja se lonkerohan on sitten ihan oma juttunsa.

Mistä tulikin mieleen: Mäyräkoira. Jos on kuitenkin pakko ostaa se 12 kpl lasipulloihin paketoitua juomaa, niin kyllä se pitkulainen kahvallinen malli on aika ässä. Täällä sama määrä on paketoitu massiiviseen neliöön, jonka kantaminen onnistuu meikäläiseltä vain kaksin käsin. Enkä edes lähde kommentoimaan kierrätysjärjestelmän olemattomuutta... Ahdistavaa dumppailla kaikki menemään, kun tietää, että asian voisi hoitaa myös toisin.

Kaupan kassalla ärsyttää myös se että ostokset tungetaan automaattisesti ilmaisiin sekundamuovipusseihin, joita ei voi edes käyttää roskapusseina, koska ovat täynnä reikiä. Sitten jos on omat bägit megessä, niin katsotaan kieroon. Näin siis meidän halpamarketissa; rikkaihen Coopissa on toki kaikki toisin - mutta siellä ei ole vielä varaa shoppailla muuta kuin tilipäivänä... Toistaiseksi ajelen kerran viikossa Price Chopperin ja Walmartin kylkeen parkkiin ja metsästän hyllyjen välistä tarvikkeita, joiden tuoteselosteessa ei lue että high-glucose corn syrup, mono sodium glutamate tai muuta jännää.

Tällä viikolla jännää elämään lisäävät yliopistolla käytävät kehityskeskustelut, joiden tuloksena pitäisi saksia sellaiset 100 miljoona budjetista. Lama on siis käynyt myös Ivy League-instituutioiden rahamasseilla. Ensi viikolla selviää viuhuuko viikate omalla sektorilla... Pidämmä sormet ristissä, kuten täällä on tapana. Peukkujen pystyttelyllä ei nimittäin ole ilmeisesti samaa onnea tuovaa merkitystä kuin koto-Suomessa... Samassa tarkoituksessa kotiteutoonini tosin tapaa "puristella" peukaloitaan... Kaikkea sitä.