High times at the High Line

New York -viikonlopun otokset keskittyvät sunnuntaille, koska lauantaina satoi k-o-k-o päivän. Medeski, Martin & Woodin ilmaiskonsertti Keskuspuistossa oli kyllä silti reissun arvoinen. Metropolitan Museumin Alexander McQueen -näyttely oli myös ihan mieletön. Harkitsin hartaasti upean näyttelykatalogin hankkimista, mutta se jäi kuitenkin ainakin toistaiseksi vielä hyllylle. 

Sunnuntaiksi sää selkeni ja päätin jättää shoppailun väliin ja keskittyä joutilaiseen oleiluun Chelseassa/Greenwich Villagessa. Oli todella ilahduttavaa nähdä, että toisin kuin muualla Amerikassa, newyorkilaiset osaavat arvostaa ulkoilmaterasseja. Brunssipaikaksi valikoitui - täysin terassin perusteella - Le Pain Quotidien -ketjun Greenwichin haara. Jaettu napostelulautanen oli oikein maukas ja prosecco (kerrankin) halpaa ja hyvää.

Jälkkäriksi minileivokset :)

Loppuiltapäivä kulutettiin maleksimalla High Line Parkin päästä päähän. Tämä ihana viherpromenaadi kulkee katutason yläpuolella Manhattanin West Sidella, Gansevoort Streetiltä Meatpacking Districtiltä pohjoiseen. Se oli saanut tänä vuonna lisäpituutta aina 34th Streetille asti. Kyseessä on siis vanhan junaradan urbaani makeover julkiseksi viheralueeksi. 

Tällaista toivoisi Suomessakin harrastettavan enemmän! Loppuun asti lampsittuamme olimme sen verran nuutuneita, että hurautimme pirssillä takaisin autolle :)

Tänä viikonloppuna onkin sitten pyykinpesun ja kasaantuneitten kotitöitten paiskimisen vuoro... Miten kämpän voi saada tähän kuntoon parissa viikossa??? 

Kanootin kapean

Vähiin käyvät Hampsteri-päivät ennenkuin kokonaan loppuvat. Viimeisenä(!) Hampshesteri-viikonloppuna pakattiin makuupussit autoon, ja köytettiin vuokrakajakki katolle suuntana Pillsbury State Park noin tunnin ajomatkan päässä. Lähtisin uudestaankin, sen verran mukavat mestat oli siellä. Telttaillakin sai. Tosin ei jaksettu ruveta teltanpystytyshommiin, vaan nukuttiin auton takapaksissa. Kivoille paikoille ripoteltuja telttapaikkoja  noin 40 (ja niitä olisi kuulemma voinut varata myös etukäteen netistä). Varusteluna pönttövessat, muutama vesipiste, ja oma grillirinkula kullakin paikalla. Eli just the way I like it. Alhainen varustelutaso ja moottorivehjekielto vesireiteillä pitävät nimittäin kivasti karavaanarit ja muut vesihiihtelijät loitolla. Camping-maksu oli meiltä yhteensä 21 dollaria/vrk, mikä oli mielestäni ihan kohtuullista, sillä vessat olivat tiptop-kunnossa, ja muutenkin paikat pidetty siisteinä. 

Kajakkireissulla vastaan tuli muun muassa majava, joka pasteerasi pesänsä edessä häntäänsä uhmakkaasti läpsytellen. Reviirinsä parka oli nimittäin valinnut hiukan epäonnekkaasti lammen kapeaan kohtaan, reitille, jota useimmat vapaa-ajanmelojat käyttävät päästäkseen pohjoisemmassa sijaitsevalle North Pondille. Sain sen jopa videolle (pesä näkyy oikealla videon loppupuolella; klikkaa isommaksi):

Mainitulta pohjoisemmalta lammelta löytyi paljon jännittäviä luontokappaleita, kuten haikaroita ja lihansyöjäkasveja:

Jopa kahta eri lajiketta:

Tämä jälkimmäinen on jonkinlainen räpsyräpsä-tyypin hyttysloukku; edellisen strategiana on houkutella hyönteiset limaiseen kurkkuunsa. (Ja tietysti syötettiin muutamat hyttyset niiden kitaan... niitä nimittäin riitti)

Ja pikkiriikkisiä salamantereita:

 Kaikenlaista!

Illaksi oli onneksi mukana piknik-eväät, sillä puistonvartialta ostettuja polttopuita ei saatu syttymään. Ei sitten millään ilveellä. Tulentekotaitomme tuntien, uskallan tosin veikata, että vika tuskin oli puissa...

Lammella asusti myös kanadanhanhipariskunta, jolla oli vain yksi poikanen. Silti olivat tosi tehokkaasti miinoittaneet koko lähitienoiden nurmikot... 

Ja iso napsijakilpikonna, mutta se kerkesi pulahtaa veteen ennenkuin ehdin kaivaa kameran esille.

Ensi viikonloppuna vuorossa jälleen New York City. Stay tuned...

Nyt pyykille ja suihkuun!

Kevät!

Toissa viikonloppuna otettiin vähän tuntumaa uuteen kotiosavaltioon:

 Paikallista vapaa-ajanlaivastoa...

Siltoja.

Rantsuja...

Tuoreita mereneläviä...

Sunset on the beach.

 Kotikulman puistikko.

...josta näkee koko kaupungin.

 Stuffies :)

:)

Residenssi Providenssissa

Wohoo! Ne, jotka siellä kotona ovat olleet langan päässä tietävätkin jo, että uusi koti löytyi (viimeinkin) viime viikonloppuna Providencesta (miten tämä sanotaan tyylikkäästi suomeksi kuullostamatta jenkki-elostelijalta? Providenssi?). Aika monta luukkua ja lukaalia tulikin katsastettua ennenkuin se oikea tuli vastaan. Ei tämäkään tietysti täydellinen ole, mutta fiilis oli hyvä, ja sijainti mitä mainioin. 

Nämä kuvat ovat jostain random-asunnon siivouskaapista; uudessa kodissa asuu vielä vanhat asukkaat, joten kuvamateriaali jääköön yksityiskäyttöön.

 Kevät tuntuu matelevan tänne maailman kolkkaan tänä vuonna piinallisen hitaasti. Viikonloppuna satoi taas lunta...

Tympii tämä Hamphesteri.

Työtkin alkaneet ahdistamaan, kun ei ole aikaa tehdä mitään hyvin ja kunnolla.

Olisi jo vaikka kesäkuu tai jotain... tai edes vähäsen vapunviettoa tiedossa.  

Toiveet saada lähisukua vierailemaan loppukesästä ovat kuitenkin onneksi vielä elossa. <3 

Pidetään peukut pystyssä ja sormet kainaloita myöten ristissä!

New York, New York & new order of business

Vaalitulosten päivittelyn lisäksi (voi blaah!) ja sijaan laitan tähän kameran muistikortille tallentuneita sekalaisia otoksia eräältä Nykin reissulta tämän vuoden puolelta:

Carlton Armssista kon kehkeytynyt uusi kantapaikka...

Tällainen tällä kertaa. Kulmahuone D-kerroksessa muistaakseni. 

Ohjelmaan kuului näköjään ainakin vanhojen tuttujen moikkailua Metropolitan Museumissa...

Ai niin ja Roller Derbyä! Ehkä ensimmäinen urheilutapahtumaksi luokiteltava asia noin viiteentoista vuoteen, johon olen oma-aloitteisesti lähtenyt. Olen ihan myyty!

Queens of Pain vs. The Bronx Gridlock!

Bonnie Thunders on niiiiin kova... Tässä kuvassa ohittamassa Queensin blokkaajia etualalla...

***

Äääh. En sittenkään malta olla kommentoimatta koto-Suomen äänestyskäyttäytymisen viime päivinä saamia muotoja...  Voi pyhä sylvi! (Toisaalta ehkä vähän epäreilua huudella täältä rapakon takaa yhtään mitään: pakko tunnustaa, etten vaivautunut ottamaan töistä lomaa ja ajamaan Bostoniin keskellä viikkoa äänestysuurnalle... miksei suomalaiset muka voi hoitaa hommaa postitse, kuten saksalaiset?) Tänään olen ensimmäistä kertaa täällä joutunut toteamaan olevani hieman vähemmän ylpeä suomalaisesta sivistysyhteiskunnastamme... Saas nähdä miten nämä "tosisuomalaiset" (englanninkielisessä lehdistössä puolueen nimi käännetään sanoilla True Finns. Eikö tämä nyt kuullosta jopa vähän äärioikeistolaisemmalta kuin on ehkä tarpeen...?) alkavat laittamaan asioita järjestykseen... Joku sanoi hyvin naamakirjan puolella jotenkin tähän tapaan: jos valtakunnan politiikka hoituisi sukkeluuksia sutkauttelemalla, olisi maamme hallistus savolaisten hyppysissä. 

Big mistake - huge!

Nykin reissu oli taas oikein antoisa - mutta jälleen olen enemmän naatti kuin levännyt viikonlopun jäljiltä. Tämä on kuulemma näkynyt alkuviikosta myös päällepäin; ystävälliset amerikkalaiset kun mielellään informoivat kanssaihmisiään tällaisista asioista... Voi  jiisus, että on kiva lähteä vähäksi aikaa ympäristöön, jossa tällaiset mölyt pidetään kohteliaasti mahassa. Ja se hymy siellä vähän etelämmässä...
 
Sunnuntaina koin pienen Pretty Woman -hetken Sohossa, kun kauan etsimäni nahkasaappaat tulivat viimein vastaan Sohossa. Haussa on jo pitemmän aikaa ollut  konstailematon ja elegantti pari tummanruskeita bootseja. Olin ehkä lauantai-illan hummailujen jäljiltä hieman nuutuneen näköinen ilmestys, kun saapastelin kyseiseen kenkäkauppaan. Palvelua ei kuulunut. Se säästettiin jälkeeni butiikkiin saapuneelle äveriäänoloiselle pariskunnalle, jonka nuorikko veteli jalkaan huikeita piikkareita toisensa perään. Minä olin kuitenkin löytänyt omani. En siis ole koskaan aikaisemmin maksanut 300 dollaria parista lapikkaita, mutta jotain kai napsahti päässäni pahemman kerran, kun lampsin kenkälaatikko kourassa kassalle kahden minuutin pohdinnan jälkeen. Yleensä harkitsen sukkienkin hankitaa kauemmin... No nyt olen sitten näiden italialaisten kaunokaisten ylpeä omistaja.

Kuvat täältä.

 

...ja PA. Tuon remmin saapi tarvittaessa irti - mikä ilahdutti minimalistia minussa. Näillä luulisi pärjäävän pari talvea.


Nyt pitäisi sitten alkaa pakkaamaan bagaasheja kauan odotettua Suomen-reissua varten. Tällä hetkellä työhommien selvittäminen ennen loman alkua vaikuttaa tosin aika epätoivoiselta tehtävältä...


TJ 2!