Ei ehkä tarvitse mainita että Nykin reissu teki gutaa. Teki, teki, teki.
Siellä on kaikkea.
Se on rehellisen hedonistin mekka (- paikka, jossa on kiva käydä dippaamassa päätään, mutta jonne ei ehkä ole terveellistä jäädä lillumaan pidemmäksi aikaa
.)
Rakastan hyvää ruokaa ja löytöretkeilyä kaikenmaailman keittiöissä - needless to say, Manhattanin kulinaristinen diversiteetti on aikalailla vertaansa vailla. Ei käy tylsäksi. Lisäksi siellä on tietty kaikki ne mielettömät museot ja taidegalleriat, joiden urakointia en ole ehtinyt vielä edes kunnolla aloittaa... Tykkään myös kierrellä ja kaarrella katselemassa mitä kaikkea kaunista sitä päällensä voisikaan hankkia - ja voi pojat että ei lopu kiertelemällä. Rakastan ennen muuta kuunnella hyvää musiikkia, mieluiten elävänä ja ehkä tanssahdella muutaman askeleen. Ja ennen kaikkea tätähän siellä on joka makuun. Joskus tykkään myös vain istuskella kahviloissa ja katsella ohi kulkevia ihmisiä. Ja missäpä olisi mielenkiintoisemmat apajat ihmisbongarille? Jokaiseen kolotukseen löytyy sopiva lääke ja jokainen mieliteko on mahdollista toteuttaa. No, ok - ei ehkä ihan jokainen... Mutta tällaisen 20-something wannabe-hipsterin tarpeet on aika hyvin katettu. :)
No selittelyt sikseen.
Hostelliksi osui tällä kertaa Williamsburg HostL (sic) ja siellä oleilu oli todella kuin olisi kyläilemässä jonkun tutun sohvalla: mukava kokemus kaikin puolin, kun hintakin oli alle kolmekymppiä/naama. Ja lokaatio Bedford Avenuella perfection. Ja täällä ei tuo Tauruksen parkkeerauskaan kustanna mitään. Agendalle otettiin (muutaman tarvehankinnan ohella) iltaelämän katsastelu. Asemapaikaksi valittiin oivalliseksi osoittautunut Williamsburg Brooklynin puolella. Oikeastaan tämä bändien bongailu meni vähän käsille, kun oli ihan liikaa mistä valita, mutta onnistuttiin silti viettämään kaksi hurjan mukavaa iltaa, ensin Williamsburgissa ja sitten lauantaina Manhattanin puolella. Ongelmana oli ainoastaan se, että joka himputin baari ja klubi näytti siltä, että siellä voisi viihtyä koko illan. Siis todella.
Bedford Avenue.
Katutaidetta. Ylhäällä joku kellojuttu. Alhaalla sitä "perinteisempää".
Brooklynissä on vielä rosoisuutta.
Mutta rannassa käppäillessä huomaa, että sliippaus on kovassa käynnissä:
Sinne nousee parasta aikaa lasitaloja.
Mutta enimmäkseen siellä sisuksissa näyttää enemmän tai vähemmän tältä.
Lauantaiaamuna raahasin kipuilevan seuralaiseni joen yli Chinatowniin dimsumille. Vähän kyllä jänskätti osattaisiinko tilata mitään, kun ei tiedetty yhdenkään ruokalajin nimeä. No hyvin sen onnistui osoittelutaktiikallakin, ja navat saatiin notkumaan noin neljän ruokalajin jalkeen. Laskua tuli yhteensa 16 dollaria kahdelta hengeltä. Ei paha ollenkaan!
Paikka oli lisäksi siisti ja testihetkellä sopivasti täynnä.
Näin se täti kärryä työntää.
Päivä tamppailtiin ylösalas Manhattania, kunnes suunnattiin taas tukikohtaan punomaan juonia illan varalle. Ennen jorailua vedettiin napaamme puolalaisia perinneherkkuja(!), koska Brooklynissa on ilmeisen vahvat puolalaisedustukset. (En voi mitenkään suositella, vaikka paikassa oli kyllä yritystä.)
Harmistusta aiheutti, että himoitsemani TingTingsin keikka oli loppuunmyyty :( Alkuilta pyörittiin sitten Lower East Sidella osaamatta päättää minne mennä ja lopulta oppuillasta päädyttiin pyörähtelemään jo hyväksi - ellei erinomaiseksi - todettuun kellaribaariin East Villagessa:
Sen paikan DJ on ehkä mun soulmate <3 style="text-align: center;">Seuraava aamu alkoi kiireettömällä brunssilla rosoisen coolissa williamsburgilaisvegaanikahvilassa:
Sitten kengänpohjat kulutukseen:
Siellä se taas pilkisteli, ei tosin ole vielä tullut käytyä ylhäällä ...
Keskuspuistikossa ei vielä vihertänyt yhtään.
Juhdat oli duunissa, as usual.
Hauska reissu.
Sinne se jäi...
