Friday 30 January 2009

Sinne ja takaisin

No sitten olin siellä Suomessa kolmisen viikkoa ja hommailin kaikenlaista - aika vilahti aivan hurjan nopeasti. Junailin itselleni viisumin (Pitkä juttu. Sis. uuden passin saapumisen jännäämistä ja vähän liian tiukoille menneen saapumisen ratikoilla ja viimein myös taksilla viisumihaastatteluun. Kuka olisi arvannut, että niissä käy nykyään Visa Elektron?!?) ja lopun aikaa köllöttelin erinäisillä sohvilla ja vieraspeteillä. Ja otin osaa muutamiin mukaviin kemuihin. (Ollaankohan sitä todella tultu vanhoiksi, vai miksi en silti käynyt baarissa kuin kerran?) Sitä vaan, että oli aivan ihanaa nähdä kaikkia ystäviä. (En kyllä ihan kaikkia ehtinyt - terkut vaan itärajalle!) Kiitos kaikille majatalon pitäjille ja seuraneideille ja -sedille! :)

Nyt olen sitten täällä. Ilmeisesti aika pitkään. Ei sitä eka kerralla oikein ajatellut niin, kun oli tiedossa lento takaisinkin. Mutta oikeastaan lähtiessä oli jo sellainen fiilis, että lähden sinne (Suomeen) vain käymään. Koti on nyt täällä. Hurjaa.

Aloitin tiistaina viimein myös siellä museolla. Minut esiteltiin staff meetingissä kaikille "erittäin kokeneena" yksilönä. No niin. Siitä onkin hyvä lähteä lunastamaan lupauksia. :D Sen verran vielä työhommista, että sain aluksi kolme erilaista projektia, joita voin puuhastella toistensa lomassa. Ihan kiva, vaikka yhtä niistä voisikin vaativuutensa ja inspiroivuutensa suhteen verrata lähinnä henkareitten lajitteluun. Kaksi muuta onkin sitten todella mielenkiintoisia. Toisen ansiosta pääsen jopa lähikontaktiin eräänkin R. Rauschenbergin tekeleitten kanssa... Aika kivaa on sellaista puuhastella. (Terveisiä Balille! ;)

Muuten olen ollut aika laiskiainen, ja jumitellut kotosalla "töitten" jälkeen. Tai no kävinhän toki laskemassa tänne väen vängällä raahaamallani lumilaudalla. Tai tämä oli reissun alkuperäinen tarkoitus... Puhuin nimittäin mukaani erään ensikertalaisen, ja ajattelin, että nopsaankos sen homman opettaa... Olin ehkä unohtanut kuinka mahdottoman vaikeaa se alussa onkaan. Onneks oli hirmu kaunis ilma, ja oli ihan kivaa, vaikken itse laskemaan päässytkään. No, yhden mäen kävin sitten itekseni, kun oppilaalta loppui voimat ja usko. Hiihtopummin ura loppui siis näillä näkymin lyhyeen.

Nyt taas kutkuttaisi lähteä mäkeen, vaikka kyllä muutakin hommaa olisi... Onneksi on pilvistä. Eilen oli ihan mieletöntä, kun hurjan lumipyryn jälkeen päivä valkesi leutona ja aurinkoisena. Oli niin kaunista, että sydän oli pakahtua. Eikä ollut ketään, jonka kanssa se jakaa - eikä edes kameraa, jolla sitä tallentaa (mies lensi kameroineen viikoksi kotimaahansa). Sitä siinä hetken funtsin, ja päädyin siihen tulokseen, että on se kumma, jos ei osaa nauttia asioista nauttia omassa päässään, ilman että yrittäisi niitä vangita teknisillä välineillä tai päivitellä suureen ääneen muille ihmisille. Lapsena tuota ongelmaa ei muistaakseni ollut. Aurinko paistoi ihanasti silmään ja kaikkialla oli valkoista. Otin muistikuvia.

Jostakin on kuitenkin nytkin pakko kitistä; täällä suolataan väyliä niin maan perusteellisesti, ettei lumi kestä teillä ollenkaan. Tämän tuloksena aina, kun tulee lunta, on seuraavana päivänä aivan kamala loskakeli joka paikassa. Vaikka olisi pakkasta. Ihmeaineet näillä. Ärsyttävää, kun eivät voi vaan hiekottaa - olisi kaikkialla paljon nätimpää ja kengätkin kestäisivät käytössä.

Tänään on ikävä ystäviä ja ihmiskontaktia - vaikka viikko itsekseen onkin tehnyt ihan gutaa.

Monday 26 January 2009

Holidays are over

Jopas meni pitkään ennenkuin sain aikaiseksi postailla yhtään mitään... Joulukuut ja joulut ja uudet vuodet ja uudet viisumit ja kaikkea muutakin on ehtinyt olla ja tapahtua. Nyt olen kuitenkin viimein takaisin kolossani Hampsterissa.

On siis ollut vähän muuta tekemistä. Tässä tärkeimmät:

Saksalaisvieras oli meillä ja lähti pois: käytin sitä esim. Ben&Jerry's Factory Tourilla (huge rip-off) ja pojat kävi myös vieraan synttärien kunniaksi yllärimatkalla Montrealissa. Itse päätin olla ihan viettää laatuaikaa itseni kanssa kotona: makasin sohvalla, lueskelin kirjoja ja pohdin perimmäisiä (tutkimus-)kysymyksiä. Hyvä oli. Valitettavasti kaikki valokuva-aineisto tältä ajalta puuttuu, koska otokset otettiin vieraan järkkärillä, joka on kuulemma sittemmin joutunut ryöstömiehien käsiin jossain päin Argentiinaa ystävämme kaiken muun omaisuuden mukana.

Sitten tulikin pikkusisko kylään jouluksi. Tai siis menin sitä vastaan New Yorkiin ja ensin viiletettiin ihanaiset kolme päivää päät pyörällä pitkin Manhattania. Se Gershwin Hotel oli ihan hyvä valinta, vaikka kirpaisikin vähän reppumatkailuun tottuneen budjetissa, kun ilmoitetun hinnan päälle lätkäistiin vielä verot päälle. Live and learn. Sijainti 5th Avenuella aivan Empire State Buildingin hoodeilla oli kuitenkin hyvä ellei erinomainen. Tässä sisko steppailee kohti sisäänkäyntiä:


Nuo valkoiset seinän lasikuitutötsät ovat ilmeisesti itsensä Stefan Lindforsin suunnittelemat :D

Ja aulan hyllyllä vasemmalla on - aivan oikein - Eero Aarnion Tomaatti-tuoli :)

Ekan yön hotellihuoneessa oli myös Pablo:



Hostellihuone ei ollut ihan yhtä fancy...




...mutta meillä oli View:



...vaikka harmittavasti huoneemme vieressä ollut kattoterassi oli kiinni.


Ekana iltana oltiin vähän väsyneitä, mutta käytiin silti vähän turistoimassa Times Squarella. Sitä oli aika vaikeaa tallentaa vilmille, mutta tässä palasia:



Nämä ylivalottuneet otokset välittää mun mielestä paremmin sen paikan epätodelliset vibat kuin tällaiset vähän realistisemmat :)


No, oli siellä Elmokin:


Käytiin muissakin rysissä...




...ja kuljeskeltiin ympäriinsä...




Melkein koko reissun satoi vettä, joten voitiinkin sitten keskittyä taktisesti shoppailuun hyvällä omatunnolla :D

Poikettiin esim. Union Squaren joulumarkkinoilla...


Ja tietty syötiin hyvin. Sitten junalla takaisin maalle...





Joulunalus sujahti hurjan nopeaan. Pyörittiin kotikulmilla ja kotona.



Paikallinen hautuumaa.
(Jep. Minullakin on nyt Uggsibootsit... Ne on vaan niin mukavat.)



Woodstock.
(ei SE Woodstock, vaan semmoinen söpöstelykylä tässä lähellä.) Näitä katettuja siltoja on täälläpäin vähän joka mutkassa. (Jerryn mukaan 100 000.)






Naapurilla on vähän lumitöitä edessä jos meinaa lähteä autolla kylille...


Testasimme myös perinteisiä popkornin valmistusmenetelmiä.

Syntymiseni kunniaksi piipahdettiin luonnonvoimia uhmaten Kanadan puolella pyörähtämässä.


Lumimyräkkä oli sen verran navakka, että ratissa pelotti välillä ihan tosissaan. Mutta kivaa oli. Mies oli löytänyt tosi symppiksen hostellin, joka kustansi vaivaiset 20 taalaa/hlö.



Illalla käytiin sitten vähän syömässä ja eksyttiin kellaripubiin kuuntelemaan mukavaa cover-bändiä. Laulaja oli ihan paska/aineissa, mutta häipyi pian onneksi tärisemään jonnekin takahuoneeseen. Loppukokoonpano jamitteli kuin tilauksesta kaikkea mitä halusinkin kuulla. Olipa niillä siellä ihkaoikea Hammond B3kin kaappeineen mölisemässä :)

Elämä oli hyvää.


Jouluvalot kanadalaisittain.

Mistä muistuukin mieleen, että sitten laitettiin tietty kuusi pystyyn. Jostain syystä hankkimamme havu oli kuitenkin pultattu(!) kohtuullisen järeällä ruuvilla kiinni jätelaudoista tehtyyn jalkaan, eikä sitä pulttia voinut edes ruuvailla irti, kun se oli sellaisessa kolossa. No, hetki siinä ihmeteltiin. Kun oli jo jalkakin ostettu. Vuokraemännän mukaan sitä ei ole kuulemma tarkoituskaan irroittaa, vaan porukka ostaa ne silleensä ja nakkaavat menemään parin paivan päästä. Mutta eihän sitä voi tuolleen edes kastella, tuumimme. Ja kun oli se jalkakin jo ostettu. Menin takaisin kauppaan näyttämään risuani ja siellä olikin riuska täti, joka sivautti kuusta muutaman kerran rivakasti seinään - ja avot! Pultti irtosi, mutta mystisesti neulasia ei ollenkaan. Kaupunkilaishiiri. No, kuusi takas konttiin ja kotio.


Päätettiin testata myös TV:sta tuttua kalkkunan paistoa. Se olikin ihan helppoa. Kuitenkin aika brutaali operaatio täyttämisineen.

Kaikkea sitä pitää kokeilla... Laitettiin bataattilaatikkoakin ja lohta. Ensi kertaa tuli laitettua ihan oma joulu. Oikein kiva oli - vaikka mies joutuikin paiskimaan yöt töissä. Joulurauhan julistus fiilisteltiin Yle Areenalta ja Lumiukko Youtubesta. Siinä teille 2000-luvun joulu! :D Olin ollut aika kilttinä, joten kävin ostamassa meille joululahjaksi stereot. Nyt ei tartte enää kuunnella musiikkia läppärin kajareista! Siskokin oli aika kiltti ja pukki toi sille mm. puisen vessanpöntön kannen :)

Joulupäivänä lähdettiin junalla takaisin kohti Nueva Yorkia. Tällä kertaa hostelli oli The Village Inn East Villagessa - 40 dollaria/hlö 6 hlön dormissa - taxes included. Sijainti oli perfection ja paikassa tarjoiltiin oikein kiva aamiainen samaan hintaan. Ja juuri torstaisin ilmaista pizzaa Domino'sista :) Kylppärit olivat huippusiistit ja muutenkin ilmapiiri oli ok. Menisin uudestaan.

Pääsin viimein myös koluamaan Metropolitan Museumia (tai lähinnä sen antiikki/keskiaika osiot - enempää en kerralla ehtinyt, koska aikaisemmin samana päivänä löysin yllättäen itseni istumasta samannimisen oopperan matineanäytöksen lehtereiltä (Taikahuilu englanniksi(!). Ei säväyttänyt. Ei oopperaa voi englanniksi vääntää. Se taisikin olla joku lastenooppera. Tai sitten en vain taida pitää koko oopperasta. Maalaishiiri.) Tsekkasin vähän muitakin näyttelyjä ja muuten vain fiilistelin. Tein tuttavuutta hostellin nuorison kanssa ja viiletin vähän yöelämässäkin. (Tämä osoittautui oikein onnekkaaksi taktiikaksi, koska aamulla, kun oli tarkoitus kiirehtää lentokentälle, luottokorttini ei suostunut toimimaan metron masiinoissa... ja kaikki aamun toimintoihin varattu käteinen oli tietysti ojennettu edellisiltana kiltisti erinäisille baarimikoille ja taksikuskeille. Ja kiire oli. Onneksi edellisillan uusi tuttavuus, espanjalaisenkelini Marta sattui olemaan matkalla samaan paikkaan yhtä matkaa ja biffasi mulle piletit ja pääsin kentälle. Huh. )

Sitten olinkin taas Finskin sillipurkissa matkalla Suomeen.