Monday 30 May 2011

Löytöjä

Asuste/kenkäkaappiini on viime aikoina alkanut pesiytyä hyvin tietyn sävyisiä asioita.


Tämä kaunokainen löytyi naapurikorttelin kirpputorilta hintaan $5. Vuorin pesun ja pienen puhdistuksen jälkeen ihan ehta peli. 


Säpäkkä yliolanlaukku samasta mestasta, $1.95. Tekonahkaa, mutta sävy on niin viekas, ettei sitä huomaa.


Tämä hieman tummempi hippiveska oli viime kesän ehdoton lemppari. $4 - kiitos jälleen Listen Thrift Store! Yksi perähikiällä asumisen hyvistä puolista onkin ehdottomasti se, että paikalliset kirppikset ovat usein oikeita vintage-muodin aarreaittoja. Enimmäkseen matkaan on lähtenyt nahkalaukkuja ja vöitä. Täällä ei nimittäin harrasteta ollenkaan suomalaiseen tyyliin kirpparipöytien pitämistä, joten ihmiset kippaavat ylijäämänsä ilmaiseksi paikallisille hyväntekeväisyyskirppareille, joissa hinnat ovat yleensä todella kohdallaan. Toinen vaihtoehto on pitää Yard Sale, mutta jotenkin oma kynnykseni mennä tonkimaan toisten hylkiökamaa heidän omille pihoilleen on aika korkea... Näistä kahdesta syystä (halvat kirppikset, fiksun (= itselle tuottoisan) kierrättämisen hankaluus) nurkkiini onkin kertynyt aikamoinen läjä ihan kivoja laukkuja, joita ei vain ole tullut otettua käyttöön.


Tämä hieman punertavan vaaleanruskean (onko tälle sävylle olemassa joku lyhyt ja ytimekäs nimi?) tavaran hampstraaminen alkoi kai tästä Scaramangan nettikaupasta tilatusta salkusta, johon mätsäävät saappaat ovat edelleen hakusessa. Kaikkea muuta onkin sitten tullut hankittua siitäkin edestä... 



Nämä Steve Maddenin kiilakorkoherkut löytyivät alehyllystä Nykin reissulta. 


Ja nämä Aldon rempseät, ja ah, niin pehmeät (hipsteri)nilkkurit asunnonkatsastusreissulta Providencesta. Kerrankin heräteostos, jota en ole tullut katuneeksi jälkeenpäin. (Ne olivat sitä paitsi alennuksessakin ;)




P.S. Postauksen aihe ja kuvamateriaali saattaa perustua kameran asetusten tutkiskelusessioon eräänä sunnuntaipäivänä :)

Sunday 29 May 2011

The grass is always greener on the other side (of Conneticut River)

Osavaltion rajan takana aukeava Vermont on niiiiin monella tapaa coolimpi ja kauniimpi, että usein harmittaa, ettei koskaan saatu aikaiseksi muuttaa sinne. 






...ja sitten muistuu mieleen, että näillä tuloilla on toisaalta ehkä ihan kiva, ettei Hampshesterissa tarvitse maksaa myynti- eikä tuloveroja. Nämä maantieteellisesti hyvin samanmuotoista osavaltiota (kulkevat usein nimellä Twin States) ovat kuin yö ja päivä; Vermossa tiet, pihat ja rakennukset on tiptop ja lehmät ja niiden rehut luomua. Hipit kirmailee pelloilla hamppuvaatteissa ja laittavat lapsensa  Steiner-kouluun. Ben & Jerry's jne. Hampshesteria kuvaavat enemmänkin... no, trailerparkit ja avolouhokset.

Kai ne hippien verorahat johonkin menee... 





Minä lähden nyt joka tapauksessa Vermoon käsityömarkkinoille katsastamaan mitä ne hipit ovat tänä vuonna keksineet huovuttaa.

Hauskaa viikonloppua!

Wednesday 25 May 2011

Keski-viikon keskittymishäiriö

Can't believe it's only keskiviikko. No, yritetääns keskittyä tilanteen positiivisiin puoliin:

1. Ensi maanantai on Memorial Day, eikä tartte mennä töihin. (Älkää kysykö mitä silloin on tarkoitus muistella...)


2. Uuden kodin kylppärissä on ihan oikeat kaakelit, mikä on todellinen parannus nykyiseen... :)


3:


:)



4. Kolmen tunnin päästä on jo torstai; toivomusnupit kaakkoon!

Sunday 15 May 2011

MMelankolia

Sitä vaan, että suomalainen on kyllä yksinäisimmillään ilman kaltaisiaan Suomi-Ruotsi MM-lätkäfinaalin aikana. 


Täällä ei voi katsoa peliä edes netistä, eikä ESPN tunne koko turnausta. :(


Onneksi en ole kovin kummoinen urheiluhullu.

The Diner

Viime viikonloppuna rykäistiin iltapäiväreissu parin tunnin päähän Mt. Monadnockille. Tämä noin kolmen tunnin rypistys (urheilumieliset hampsterit voivat huhkia homman kahteen ja puoleen, jos ukonilma uhkaa eikä ole sadevehkeitä mukana...) tarjoaa huikean perspressin lisäksi ehkä kulmakunnan parhaat maisemat. Aurinkoisen ilman sattuessa vartin eväshetki huipulla tarjoaa varsin ekstaasinomaiset fiilarit. 


Viimenen vartti taivalletaan paljaalla kalliolla, joten maisemia voi ihailla näkemäesteittä.






Nälkähän siitä tuli. Joten hurautimme läheiseen Peterborough'n kylään. Kiljuvan nälkämme ajamina päätimme  viimein testata erään pitkään välttelemämme amerikkalaisen kulttuurin kulmakiven, dinerin. Välttelyyn ei ole ollut mitään erityistä syytä; sellainen ei vain ole sattunut eteen sopivalla hetkellä. 

Ne näyttävät usein vanhanaikaisilta juna- tai asuntovaunuilta. Nopsan googlauksen jälkeen tiedän kertoa, että tämä johtuu siitä, että loosseja valmistettiin aikoinaan vain muutamassa tehtaassa tällä muotilla. Kaareva katto ja kromiset yksityiskohdat ovat tyypillisintä diner-estetiikkaa. (Wikipedian mukaan ensimmäinen tunnettu diner oli muuten hevosvetoinen vaunu Providencessa vuonna 1872(!).) Tämä Peterborough'ssa testaamamme mesta näyttyäsi tosin luottavan pikemminkin höyryveturiaikakauden nostalgiaan.

Kuva täältä. (vierailumme aikana satoi kaatamalla; täällä EI siis ole enää lunta.)

Sisustuksessa vaalitaan yleensä 50-lukulaista popkulttuuria tyyliin Happy Days ja Richie Cunningham. Menulta löytyvät kaikki amerikkalaisen keittiön kulmakivet: pannukakut, hampurilaiset, pihvit - ja tietysti pirtelöt. Perinteisesti auki ollaan 24h.







Ruoka on simppeliä ja annokset isoja. (Kyllä: double cheese burger ei sisällä tupla-annosta juustoa, vaan sisältä löytyy kaksi ihan hervotonta biffiä.)


Strip steak muusilla. Nam!


Kaek' män (paitsi rehut :D En kyllä keksinyt mitä noilla voinapeilla olisi pitänyt tehdä...). Huuhdellaan alas Budweiserilla. Ruokahalu oli kyllä todella kohillaan kolmen tunnin reippailun jälkeen. 

Tuesday 10 May 2011

Kevät!

Toissa viikonloppuna otettiin vähän tuntumaa uuteen kotiosavaltioon:



 Paikallista vapaa-ajanlaivastoa...









Siltoja.




Rantsuja...


Tuoreita mereneläviä...









Sunset on the beach.



 Kotikulman puistikko.









...josta näkee koko kaupungin.





 Stuffies :)




:)