Kansallispuistojen Grand Daddy - et Les Grands Tetons

Tässäpä sitten kuvat ja kuulumiset matkalta Länteen:

Kyseessä oli siis kaikkien Ameriikan turistireissujen isä ja äiti. Koluttiin viikossa sekä Yellowstone että Grand Teton National Park. Lähes täydellinen yhdistelmä luontomatkailua: ensimmäisessä voi tirkistellä villielukoiden meininkiä ihan oikeassa luonnossa ja jälkimmäisessä (eli hyvin vapaasti suomentaen Suurten Tissien Kansallispuistossa :D - nimi on tietenkin ranskalaisten kolonialistien aivoitus: kukapa muu olisi katsastanut näitä vuorenhuippuja ja ajatellut heti, että Aaah, tissit!)

Joka tapauksessa, siellä jälkimmäisessä on tarjolla enemmän tätä henkeäsalpaavaa maisemaosastoa. Kesällä minua ei sinne saisi kirveelläkään, sillä paikka on todellakin maan kuuluisinta kansallismaisemaa ja yleensä kuhisee turisteja pesueineen. Näin syksystä tilanne oli oikein siedettävä. Tosin telttailuun liittyy syyskuun lopulla jo jännittävä lumentulon mahdollisuus - ja tämän saimme tietysti kokea ihan omakohtaisesti, kun alkuviikon helteiden jälkeen alkoi keskiviikkona räpsiä lunta ja räntää taivaalta. Loppuviikon mittarilukemat painuivat öisin kymmenen pakkasasteen paikkeille. Onneksi hoksattiin rytmittää ulkoilmaleiriytymisen väliin yö mökissä, niin ei päässyt vilutus liian kovaksi eikä kehon pesuvälit liian pitkiksi. Sesongin ulkopuolella hinnatkin olivat kohillaan. Sillai semisti siis telttailtiin. Ensimmäinen yö oltiin Shoshone Lodgen mökissä hieman puiston itäisen sisäänkäynnin ulkopuolella. Lennot olivat Codyyn (Wyoming) ja sieltä ruokavarastojen hampstrausoperaation jälkeen sitten kohti tätä ensimmäistä etappia. Mökki oli ihan jees, muttei mikään elämysten elämys.

Aamulla pakattiin auto ja ampaistiin matkaan. Vähän piti hieraista silmiä, kun heti ensimmäisessä mutkassa vastaan lampsi tämmöinen:

Ihan muina miehinä vastaan tuli tien laitaa pitkin...

Puistossa ensimmäisenä vastaan tuli Yellowstone Lake:

Ja erinäisiä geotermisiä ilmiöitä. Tämän nimi on Steam Boat:

Matkailuautonamme oli reissun ajan vuokra-Subaru:

Se ei palannut reissulta ihan yhtä valkoisena...

Ensimmäinen leiri oli kivasti puron rannalla:

Näitä telttapaikkoja ei voi varata etukäteen, joten paikalla kannattaa olla ajoissa. Meillä oli tuuria ja saatin ihan ässäpaikka joenmutkasta.

Ensimmäisellä patikkaretkellä tiellä pällisteli taas biisoni:

Ei voi mennä yli eikä ali. Eikä se liikunut mihinkään.
Hetken tuuminnan jälkeen päätimme suorittaa kierto-operaatioon. Siellä se lymyili, koivujen katveessa :)

Niitä biisoneita nähtiin pian vähän joka kurvissa.

Muita elukoita:

Muulipeura (mikä lie suomeksi...?)

Niillä on tuommoiset muulinkorvat.

Kojootti.

Paikallinen kurre.

Saksanhirvi.

Oikea hirvi x 2.

Saukkoperhe.

Maaorava eli tikutaku (for real, tsekkaa vaikka nykysuomen sanakirjasta), eli ehkä maailman vikkelin pikkuvipeltäjä. Välillä oli fiilis ihan kuin Disneyn piirretyissä kun näitä vilisteli joka oksalla ja pikkupeurat käyskenteli ympärillä.

Ja vielä yksi biisoni.
Lisäksi nähtiin sekä musta- että harmaakarhu, ja majava, mutta niitä ei älytty kuvata.

Puistossa oli muutama vähän suurempi metsäpalo käynnissä, jotka katkoivat tieyhteyksiä, ja minkä vuoksi ilma oli usein savuinen.

Nuo pienet mustat mötikät kuvassa on biisoneita. Villi länsi -meininki.

Yellowstone Falls.

Samaa kanjonia toiseen suuntaan.

Räntäsadepäivänä katsastettiin muitakin nähtävyyksiä:

Old Faithful.

Jotain jännittäviä geotermisiä juttuja. Räntäsateessa ei huvittanut jäädä pitempään tsiigailemaan... Vaan matka jatkui etelään kohti Tetonsseja.

Aamuun mennessä lumi oli peittänyt kukat laaksosessa:

Mökki oli Spur Ranch Log Cabins ja ihan jees, mutta vähän liian luksus tällaiselle reissulle.

Öisten lumisateiden ansiosta vuorenhuiput näyttivät aika mageilta.

Jenny Lake.

Viimeinen ulkoilmayö oli jälleen aivan upeissa erämaamaisemissa - ja vieläpä ilmainen:

Oli niin kylmä, ettei ruvettu telttaa pystyttämään ollenkaan, vaan nukuttiin autossa.

Viimeisenä iltana ajettiin takaisin Codyyn, jossa yövyttiin perinteissä Villin Lännen nostalgiapaikassa.

Yllättävän hyvällä maulla oli tämä "historiallinen huone" sisustettu Deadwood-hengessä. Ja paikka oli kokonaisuudessaankin juuri niin überkitch kuin sen vain voi olettaa olleen avauspäivänäänkin. Aikamoinen ympäristönmuutos... ja halvin sisämajoitus koko reissulla. Suosittelen oikein lämpimästi.

Että semmoinen reissu. Nyt lasketaan sitten päiviä Suomen-lomaan.

TJ 52.