Friday 5 December 2008

Hätävarjelun liioittelua ja muita ylilyöntejä

Autoreissu Bostoniin otti vähän suunniteltua pitempään, kun tuli vähäsen lunta taivaalta. Ei se lumi, mutta ne kanssa-autoilijat... Motaria höylättiin kuin sanonko mitä ja tienpinta oli ihan tiptop kunnossa. Ei siis mitään syytä körötellä 20 mailia (kolmeakymppiä) tunnissa - or so you'd think. Voi pyhä sylvi.

Hauskinta oli kotimatkalla, kun aura-autot nuoleskeli kiihkeinä tienpintaa kolat kipunaa lyöden, vaikka kaikki lumi oli jo sulanut pois sateen muututtua vedeksi :D Ehkä ne oli tuntipalkalla.

Kaikilla täällä on kyllä talvikumit alla, koska lunta tulee joka talvi satavarmasti. Kyseessä ei ollut siis mikään poikkeustila. Ei sillä, etteikö olisi kiva, että jossain ihmiset ovat poikkeuksetta varovaisia mieluummin kuin typeriä hurjapäitä. Liikennekulttuuriero esimerkiksi Saksaan on huomattava. Suomeen verrattuna silmään pistää se, että jalankulkija (kaikessa harvinaisuudessaan) on kunkku ja sellaisen kohdatessaan paikallinen autoilija ilmeisesti hämmentyy ja pysäyttää ajoneuvonsa ja jää uteliaana odottamaan kummajaisen seuraavaa siirtoa. Tällöin on lähes pakko suorittaa tienylitys, vaikkei nyt juuri sinnepäin olisi ollutkaan menossa. Ja näin siis myös liikennevaloissa! Siis silloin kun minulle palaa jalankulkijanana punainen ja autoilijalle vihreä niin sieltä tulee käsimerkkiä ylittää tie. Ärsyttävää. Eikö voitaisi vaan toimia normaalisti sääntöjen mukaan? En vain jaksa aina hymyillä jokaiselle pick up truckin kuskille ja morjestaa jokaista lenkkeilijää. Kun jo supermarketin kassakin haluaa tietää miten mulla menee juuri tänään. Enkä ymmärrä miksi minun pitäisi sanoa excuse me joka kerta, kun ihan normaalisti ohitan ihmisen kaupan käytävällä, jossa on ihan normaalia liikkua eteenpäin (lord knows tilaa on vaikka muille jakaa). Super.

No ihan kiva, että ollaan kivoja. Tosin oma ajotyyli taitaa herättää pahennusta, kun taidan ehkä vähän käyttää hyväksi paikallisten huomaavaisuutta sujauttamalla Tauruksellamme aina ekana jokaiseen väliin... ja ehdin ihan hyvin hurauttaa ohi ennen kuin se äiti lastenvaunuineen ehtii edes astua suojateille...

Yleisestikin kaikki maalaisjärjen käyttö on täällä aika minimissä. Vaikka siihen kyllä vedotaan esimerkiksi tienvarsilla: Buckle up - it's common sense! Naapurivaltioissa samaisen turvavöiden käytön etuja lobbaavan kyltin loppukaneetti kuuluu: it's the law. Ei meillä. Osavaltion motto on nimittäin: Live free or die! :D Ei oo siis pakko jos ei haluu - ei edes maksaa veroja. Ei palkasta eikä arvonlisästä. Mikä on toisaalta ihan kiva juttu kaupan kassalla.

Ja kyllähän jokaisella osavaltiolla motto olla pitää. Kaikkien osavaltioiden viritelmät eivät ole mielestäni ihan yhtä onnistuneita... Maryland sivaltaa italiaksi(!): Fatti maschii, parole femine (miehekkäitä tekoja, naisellisia sanoja) What?!!! (Sukupuolihistorioitsija minussa hymyää vienosti.) :D :D :D Ja Georgian sivistynyt Wisdom, justice and moderation nyt vaan vaikuttaa vertailussa vähän nössöltä. Entä mitä sanotte tästä: Indiana - the crossroads of America. Aika laimea. Live free or die, bitch!

No comments: