Top of the world

Jälleen yhtä Nykin reissua viisaampana paluu arkeen tuntuu tunkkaiselta. Ehkä syynä on tällä kertaa tosin pikemminkin vanhenemisen mukanaantuoma turnausväsymys kuin varsinaisen arjen ankeus. Töissä on edelleen tosi kiva käydä, kun vain pysyisi silmät auki... Perjantaina käytiin nimittäin ensimmäinen kehityskeskustelu pomoni kanssa. Paikalliseen tapaan tämä on tilaisuus pitää henkilökohtainen pep talk, jossa sanotaan kiitos joka lauseen alussa ja keskellä ja lopuksikin vielä vakuutellaan miten mahtavaa, että näin upea yksilö on saatu talliin. Kauheen kiva kun arvostetaan, enkä aio ollenkaan ajatella tätä paikalliseen tapaan -ulottuvuutta tässä asiassa. Olen paras työntekijä ever.

New Yorkin reissun paras juttu oli tällä kertaa ehkä 3D:nä nähty Avatar... Kun en ollut moista teknologiaa aikaisemmin päässyt killistelemään, niin olihan se aika päräyttävä kokemus, tämä kolmiulotteinen elokuvankatsanta. Visuaalisen ilotulituksen ansiosta edes juonen mielikuvituksettomuus ei haitannut juurikaan. Valkoihoinen-mies-pelastaa-jalot-villi-ihmiset on toki aika ankea mesitsi (vrt. Tanssii susien kanssa, Pocahontas...). Joka tapauksessa suosittelen viihde-elämyksenä lämpimästi. Ja olihan siinä myös luonnonsuojeluvalistusta, ehkä jopa keskeisimpänä teemana. Mutta elkää katsoko sitä traileria, se on ihan pömpselistä.

Käytiin myös MoMAssa, jossa oli menossa mm. Tim Burton -näyttely, joka oli harmittavasti loppuunmyyty. Kaverilta on muuten tulossa tulkinta aiheesta Liisa Ihmemaassa - 3D:nä. Traileri näytti ainakin hurjan hyvälle. Onneksi ehdittiin vilaista yläkerran Bauhaus-installaatio, ja tietty ihastella kokoelman kuuluisuuksia. On se ihan eri meininki noissa maailmanluokan instituutioissa...

Oi, ja sokerina tämän viikonlopun pohjalla vielä, että rakkaat ystävät ostivat juuri lentoliput ja tulevat meitä moikkaamaan syksyllä. I like <3