My Friends...

On pitänyt koko ajan kommentoida jotenkin näitä vaaleja... Ollaan seurattu tilannetta enimmäkseen netin kautta (lue: John Stewardin Daily Shown :D). Viihdeteollisuuden ja eurooppalaisen lehdistön tarjoama Obama-myönteinen näkökulma ei kuitenkaan ole välttämättä se kaikkein totuudenmukaisin - vaikka toivoa sopii. Katsottiin tosin Yle Areenan kautta yksi ehdokkaiden "town hall" väittely, jossa Obama pesi seniililtä vaikuttaneen McCainin 100-0. McCain vaikutti vaivautuneelta ja epävarmalta siinä missä Obama vakuutti vapautuneella ja älykkäällä esiintymisellään. McCain tuntuu hokevan vain älyvapaita onelinereita tyyliin "The Mac is Back!" ja aloittamalla jokaisen lauseen sanoilla "My Friends". (Olenko muuten ainoa, jonka mielestä herran habitus ja elekieli jäykkine käsivarsineen muistuttaa erehdyttävästi Mike Myersin Dr. Evilia????)

Ehkei pidä kuitenkaan arvioida kaikkea kovin sinisilmäisesti; helppotajuiset iskulauseet kun vetoavat varmasti siihen suureen kansanosaan, jotka eivät ihan jaksa seurata Obaman argumentointia. Ehkä kaikki on vain suurta taktiikkaa. En jotenkin jaksa uskoa, että niin pitkälle päässyt mies olisi oikeasti niin yksinkertainen... Mutta sitten meillä on tämä Palin... Who knows!? On tämä aika uskomaton maa.

New Hampshire on muuten perinteisesti kohtuullisen vahvaa republikaanialuetta, mutta jos laskee puhtaasti ihmisten pihoilla nököttävien kylttien perusteella, niin Obama sattaa hyvinkin viedä potin. Tosin voi hyvin olla, että republikaaneja äänestävät tuskin toitottavat aikeitaan yhtä kovaäänisesti - varsinkaan Bushin vuosien valossa. Osavaltio on kuuluisa myös siitä, että täällä annetaan ihkaensimmäiset äänet eräässä pikkukylässä heti puoliltaöin. Siellä Obama voitti... Pitäisi vielä löytää jostain kivat vaalivalvojaiset...

Saas nähdä kuin käy! Täältä tähän.